Digitalisaatio

Vauhdilla etenevän digitalisaation myötä kokemukselliset teknologiat; virtuaalitodellisuus ja laajennettu todellisuus ovat olleet osa päivittäistä työtämme jo usean vuoden ajan. Digitalisaation, pilvipalvelujen ja mobiiliteknologioiden huima kehitys mahdollistaa tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen hankkeen kaikissa vaiheissa ja tehtävissä tehostaen tiedonkulkua.

Uusi työkalu tehostaa rakennushankkeiden päätöksentekoa – suunnitteluaika lyhenee jopa kolmanneksella

elokuu 21, 2019

Rakennusprojektin tavoitteet ja budjetti lyödään lukkoon usein heti alkumetreillä. Haasteena on, että päätöksiä joudutaan tekemään ilman kokonaiskuvaa kustannusvaikutuksista. Kustannustietous on pirstaloitunut, eikä meillä ole mallia sen hyödyntämiseen suunnittelun alkuvaiheessa. Tämä johtaa turhiin iteraatiokierroksiin ja budjetti- ja aikatauluhaasteisiin.

Meillä Swecolla on kustannusdataa ja -osaamista sekä tietämystä eri suunnittelualojen tehokkaista ratkaisuista. Tavoitteenamme on luoda työkalu – sekä tekninen malli että ketterämpi tapa toimia – jonka avulla kustannustietous saadaan integroitua päätöksenteon ja suunnittelun tueksi heti alusta alkaen.

Keskustelimme aiheesta Sweco Asiantuntijapalveluiden toimialajohtajan Jaakko Yli-Säntin ja Sweco Arkkitehtien pääsuunnittelijan Mikko Vuorenhelan kanssa.

Kun objektiivinen kokonaiskuva puuttuu, eri osakokonaisuuksien vaikutuksia ja suhteita on mahdotonta ymmärtää

Rakennusalalla on totuttu tekemään suunnitteluhankkeita hyvin vakiintuneella kaavalla. Sen sijaan, että eri alojen suunnittelijat tekisivät työtä ajan tasalla olevan kustannusennusteen pohjalta, suunnittelun vaiheet on eriytetty omiksi kokonaisuuksikseen, joille urakanlaskenta tekee erilliset kustannusarviot.

– Tällainen toimintapa johtaa helposti tehottomuuteen, sillä erilliset suunnitteluvaiheet kestävät ajallisesti pitkään ja usein vasta kustannustietojen saamisen jälkeen yritetään nopealla aikataululla toteuttaa kustannussäästöihin pyrkiviä ratkaisuja, Yli-Säntti sanoo.

Kun emme voi antaa tilaajalle riittävää kustannustietoa, tavoitteiden ja todellisuuden yhteensovittaminen on haastavaa. Jos suunnitelma ei vastaa budjettia, alkaa uusi iteraatiokierros ja sama ralli toistuu.

– Ensin suunnitellaan tiedossa olevien tavoitteiden mukaisesti ja tarkistetaan kustannukset. Kustannusarvion perusteella muutetaan tarvittaessa suunnitelmia ja tarkistetaan kustannukset uudelleen, Vuorenhela tiivistää.

Riskinä on myös, että suunnitelma pakotetaan tiettyyn kustannusraamiin, joka ei käytännössä ole järkevä. Tällöin joudutaan tekemään laadullisia kompromisseja. Jos käy ilmi, että hanke vaatii huomattavaa lisäinvestointia toteutusvaiheen aikana tai käytössä ilmenee laadullisia puutteita, aiheuttaa se hallaa myös julkisuuskuvalle ja koko alalle: tilaajalle ja kaikille toimijoille, jotka ovat olleet osana hanketta.

– Kun objektiivinen kokonaiskuva puuttuu, eri osakokonaisuuksien vaikutuksia ja suhteita on mahdotonta ymmärtää, Vuorenhela sanoo.

– Tämä on yksi fundamentaalinen ongelma. Jos projektissa on vahvoja, omaan osaamiseensa vihkiytyneitä henkilöitä, käy helposti niin, että heidän osa-alueensa painottuvat ja projektin etenemistä ohjaavatkin kokonaisuuden kannalta toisarvoiset tekijät. Osa-alueista, joita ei ymmärretä ottaa huomioon, syntyy piilokustannuksia, jotka voivatkin määrätä pitkälti koko hankkeen kustannusvaikutusta, Yli-Säntti lisää.

Visiona ketterämpi ja läpinäkyvämpi tapa toimia

Visiomme on ketterämpi ja läpinäkyvämpi tapa toimia. Kehitämme mallia, joka yhdistää kustannustietouden omista blokeistaan yhteiseen tietokantaan. Mallin avulla pyrimme poistamaan tietohävikkiä, tukemaan päätöksentekoa ja tekemään parempia ratkaisuja. Tavoitteena on, että tieto on automaattisesti kaikkien hyödynnettävissä jo projektin alkuvaiheen suunnittelussa.

– Toiveena olisi, että voisimme saada jo esisuunnittelun alkuvaiheessa riittävän tarkkaa tietoa kustannusvaikutuksista ja siitä, mihin kustannus kannattaa laittaa, että se tuottaa lisäarvoa asiakkaalle, Yli-Säntti sanoo.

– Mallin avulla arkkitehti voi esitellä useita erilaisia vaihtoehtoja ja niiden todellisia kustannusvaikutuksia jo hankkeen alkupään suunnittelussa. Meillä on mustaa valkoisella, että minkälaisia tuloksia milläkin budjetilla saa, jolloin voimme keskittyä olennaiseen, Vuorenhela sanoo.

Vuorenhela ja Yli-Säntti korostavat tavoitteiden ja todellisuuden parempaa kohtaamista.

– On melko yleistä, että budjetti on hiukan optimistinen tai sitten tavoitteet ovat siihen nähden liian korkealla. On koko hankkeelle eduksi, että kissa nostetaan pöydälle jo alkuvaiheessa. Jos budjetti on liian optimistinen, tulisi tavoitteista keskustella uudestaan tai tarkistaa budjettia, Vuorenhela tiivistää.

– Yhteinen kustannustieto on myös koko hankeryhmää yhdistävä liima. Se pakottaa keskustelemaan eri vaihtoehdoista, kun nähdään, mikä on mahdollista ja miten eri valinnat vaikuttavat, Yli-Säntti toteaa.

Lopputulemana suunnitteluprosessista tulee ketterämpi. Uskallamme sanoa, että suunnitteluun käytetty aika lyhenee kahteen kolmasosaan nykyisestä.

Tuomo Tiilikainen
Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Sweco

Jaakko Yli-Säntti
Asiantuntijapalvelut-toimialan toimialajohtaja, Sweco

Mikko Vuorenhela
Pääsuunnittelija, Arkkitehdit-toimiala, Sweco

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Name *