Vuoden alusta siirryin vetämään Swecolla Länsi-Suomen alueen LVI-suunnittelua ja ensimmäisenä tehtävänä oli määrittää omat avaintehtäväni. Tammikuun aikana kävin keskusteluja toiminnasta ja tarpeista, esimiesten, asiakkaiden ja alaisten kanssa. Kaiken keskustelun ytimessä on ollut Swecon asiakas- ja työntekijälupaukset. Asiakkaille lupaamme olla kaikissa tilanteissa helposti lähestyttävä ja sitoutunut kumppani, jolla on arvostettua osaamista. Työntekijöillemme lupaamme tarjota merkityksellisiä mahdollisuuksia,…
Kategoria: Energia
Swecon asiantuntijat työskentelevät jatkuvasti kestävän kehityksen mukaisten energiantuotantomuotojen parissa pyrkien turvaamaan energiantuotannon edellytykset myös tuleville sukupolville.
Vaikuttaako ilmastonmuutos sisäilman laatuun? Muuttuvat olosuhteet on huomioitava uutta rakennettaessa ja vanhaa korjattaessa
Laadukas suunnittelu ja toteutuksen laadunvarmistus auttavat rakentamaan terveellisiä rakennuksia, jotka kestävät aikaa ja täyttävät energiatavoitteet. Sisäilman laatu vaikuttaa ihmisten terveyteen monin tavoin. Aiheesta on keskusteltu julkisuudessa vilkkaasti, sillä sisäilmasta aiheutuvat oireet ovat hyvin yleisiä ja jopa uusissa rakennuksissa todetaan toistuvasti sisäilmaongelmia. Samalla ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lisääntyvät sateet, keskilämpötilan kohoaminen ja sään ääri-ilmiöt poikkeuksellisista tuulista pitkiin…
Suomen tulisi olla hiilineutraali vuonna 2035 – Katse on käännettävä yksittäisistä rakennuksista kokonaisiin kortteleihin ja tästä hetkestä rakennuksen koko elinkaareen
Jos energiatavoitteet halutaan saavuttaa, hallitukselta tarvitaan voimakasta ohjausta oikeaan suuntaan. Nykyinen rakentamisen laatu ei vastaa tulevaisuuden energiatehokkuusvaatimuksiin. Rentouduin kesälomalla ja luin läpi keväällä julkaistun hallitusohjelman. Ilahduin siitä, että hallitus on nostanut kärkihankkeekseen hiilineutraaliuden ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen. Hallitus haluaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja että Suomesta tulee maailman ensimmäinen fossiilisista polttoaineista vapaa hyvinvointiyhteiskunta….
Myytti: Islanti on ainoa Euroopan maa, jossa maalämpö on merkittävä osa lämmöntuotantoa? Ei ole totta!
Suomessa maalämpö on kasvattanut tällä vuosituhannella suosiotaan erityisesti pientalojen osalta. Viimeisen 20 vuoden aikana maalämmön osuus uusien pientalojen lämmitysmuotona on noussut muutaman prosentista lähes 60 prosenttiin. Samaan aikaan öljylämmityksen osuus on tippunut nollaan ja suoran sähkölämmityksen osuus romahtanut aiemmasta 60–70 prosentista noin 15 prosenttiin. Vertailun vuoksi kannattaa kurkistaa Tilastokeskuksen tilastoihin: 2000-luvun alussa suosituin uusien pientalojen…
Suunnitelmallinen korjausrakentaminen tekee kertakäyttörakennuksista tarpeettomia ja purkubuumista menneisyyttä
Jokaisen elinkaaren varrelle osuu pientä remppaa. Hammaslääkäri paikkaa hampaaseen tulleen reiän tai hieroja avaa taas kerran jumiutuneen alaselän. Jos nämä huoltotoimenpiteet laiminlyö, ongelmat ennen pitkää kasautuvat. Onkin pakko laittaa kerralla uusiksi koko hammasrivistö tai operoida selkä kuntoutuksineen kaikkineen. Rakennusten terveyttä tulisi ylläpitää siinä missä ihmiskehonkin. Kun korjausrakentamiseen suhtaudutaan suunnitelmallisesti ja korjaustarpeet kartoitetaan ajoissa, ei jouduta…
Oljenkorresta polttoainetta ja kemikaaleja? Kyllä – fossiilisista raaka-aineista pyritään eroon monella rintamalla
marraskuu 5, 2019 i Energia, Kestävä teollisuus, Kiertotalous, Liikkuminen ja liikenne, Turvallisuus
Pääosa liikenteen polttoaineista ja kemianteollisuuden tuotteista valmistetaan edelleen fossiilisista raaka-aineista. Valtaosa näistä tuotteista olisi teknisesti mahdollista valmistaa biopohjaisista raaka-aineista. Biopohjaisten tuotteiden elinkaari perustuu hiilen kierrätykseen, jolloin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät fossiilisten raaka-aineiden käyttöön verrattuna. Biopolttoaineiden ja -kemikaalien tuotanto on toistaiseksi kalliimpaa kuin vastaavien öljypohjaisten tuotteiden tuotanto. Biopolttoaineiden tuotannolle ja käytölle onkin erityisesti EU:ssa, USA:ssa ja Brasiliassa asetettu…
Rakas Pallomme: Vetyä odotellessa kaivetaan maata
Suomen hiilidioksidipäästöistä noin viidennes aiheutuu liikenteestä. Jotta hallituksen linjaama tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035 saavutetaan, liikenteen on rullattava jatkossa fossiilisten polttoaineiden sijaan uusiutuvalla energialla. Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne puhui vedystä tulevaisuuden polttoaineena jo 150 vuotta sitten. Verne oli kaukaa viisas, sillä tulevaisuudessa uusiutuva energia voidaan mahdollisesti varastoida vedyksi ja siten aikaansaada kätevä mobiilipolttoaine. Siihen saakka…
Rakas Pallomme: Raikkaita tuulia ilmastopolitiikan rintamalla
Helsingin Sanomissa uutisoitiin vastikään hankkeesta, jossa vientialat ja energiaintensiivinen teollisuus laativat yhdessä hallituksen kanssa suunnitelmat ilmastopäästöjen vähentämisestä. Suomalaisen insinöörin näkökulmasta elinkeinoministeri Katri Kulmunin luotsaama hanke on raikas tuulahdus ilmastokeskusteluun. Hanke yhdistää ilmastopoliitikan suomalaisen teollisuuden tueksi eikä rajoitteeksi. Julkisessa keskustelussa hallituksen linjaama hiilineutraaliustavoite vuonna 2035 nähdään monesti teollisuutta ja koko yhteiskuntaa hitaasti kuristavana ja kurjistavana tekijänä….
Voimalaitoksen käyttöönotto vie suunnittelijan maailmalle
Kun valmistuin AMK-insinööriksi, mielessäni ei tainnut edes käväistä, että työurani teollisuuden turva-automaatiosuunnittelijana veisi minut maailman ääriin aina Kiinasta Intiaan ja Indonesian viidakkoihin. Kodistani Valkeakoskelta ajaa puoli tuntia Swecon Tampereen toimistolle. Noin puolet työajastani teenkin automaatiosuunnittelua toimistolla, pidän yhteyttä asiakkaisiin ja vierailen työmailla, jolloin päivä täyttyy palavereista, asennusvalvonnasta, prosessien ylläpidosta, testauksista ja säädöistä. Toimistolle minua houkuttelee ennen kaikkea Swecon…
Hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen on yksi hyvä keino, energian kiertotalous – miksi siihen ei ole vielä tartuttu?
”Ikkunat kiinni, ettei lämpö karkaa harakoille” on isovanhemmilta tuttu ohje. Sama ajattelu hieman pidemmälle jalostettuna on askel kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Nyt pitää enää tarttua tilaisuuteen. Hiljattain julkaistun Rinteen hallitusohjelman ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoiset: Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Poliittista tahtoa kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseksi löytyy. Ilmastonmuutoksen hillitsemisestä käytävä keskustelu pyörii kuitenkin edelleen usein kuluttajan yksittäisten valintojen ympärillä…