Fit For 55 – kohdistettuja toimenpiteitä hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi
Kohdennetulta kuntoilumainokselta kuulostava Euroopan komission säädösehdotuspaketti (Fit for 55) sisältää tiettyä tavoitteellisuutta huokuvaa henkeä, jota voisi verrata kuntoilumainokseen, mutta paketin tavoitteet koskettavat ilmastoamme. Ilmastopaketti sisältää kohdistettuja toimenpiteitä hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi.
Mikä on fit for 55?
Euroopan komissio julkaisi 14.7.2021 säädösehdotuspaketin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 55 prosenttia vuoden 1990 vertailutasosta vuoteen 2030 mennessä. Vähennystavoite on tunnistettu tärkeäksi osatavoitteeksi EU:n vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen kannalta. Vähennystavoitteen tärkeyttä on osaltaan korostettu myös vahvistamalla tavoite niin sanotussa eurooppalaisessa ilmastolaissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119), joka tuli voimaan kesällä 2021. Julkaistu säädösehdotuspaketti sisältää joukon säädös- ja politiikkaehdotuksia, jotka koskevat kaikkia ilmaston kannalta keskeisiä sektoreita päästökaupasta maankäyttöön ja energiatehokkuudesta uusiutuvaan energiaan.
Tavoitteet saavutetaan pala kerrallaan
Asetetut osatavoitteet on ymmärrettävä osana suurempaa kokonaisuutta. Suuressa kuvassa ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä on siirrytty ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja hallitsemiseen. Tavoitteenasettelussa rimaa on siis laskettu merkittävästi. Asetetun osatavoitteen saavuttamisen merkitys korostuu, kun sen saavuttamatta jättämisen seurauksia spekuloidaan. Olisiko päätavoitetta laskettava edelleen vai tulisiko ruuvia kiristää vielä tiukemmalle toimenpiteiden osalta? Uhkakuvien sijaan motivoivampaa on nähdä tavoitteiden saavuttamisen tuomat mahdollisuudet. Ilmastonmuutosta tukeva teknologia kehittyy ja sitä voidaan hyödyntää hyvin erilaisilla teollisuuden aloilla nyt ja tulevaisuudessa.
Päästökaupan laajentamista harjoitetaan ja tuetaan yhä mittavammin
Päästökaupan soveltamisalaa on ehdotettu laajennettavaksi esimerkiksi meri- ja tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen. Lisäksi EU:n sisäinen lentoliikenteen päästökauppa olisi tarkoitus sovittaa yhteen kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän kanssa. Soveltamisalan laajentamisen lisäksi päästöoikeuksien määrän ja ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien vähentämisellä tavoitellaan päästöoikeuksien hinnan korottamista. Päästökaupan toteutumista tuetaan myös hiilirajamekanismia koskevalla ehdotuksella, jonka ideana on estää päästöjen lisäämistä EU:n rajojen ulkopuolelle siirtämällä tuotantoa EU:n ulkopuolisiin maihin. Päästökaupan laajentamista koskevien keskusteluiden osalta vaikuttaa siltä, että meriliikenteen sisällyttäminen osaksi päästökauppaa on vahvasti myötätuulessa verrattuna tieliikennettä koskevaan vastaavaan muutokseen. Nähtäväksi jää, kuinka jäsenvaltioiden erityispiirteet tulevat huomioiduksi.
Osana 55-pakettia on ehdotettu myös vahvistettavaksi maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden eli niin sanotun LULUCF-sektorin osuutta korotettujen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. EU:n kasvihuonekaasujen nettopoistuman tavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä on muun muassa ehdotettu 310 milj. CO2-ekvivalenttitonnia, joka jaettaisiin jäsenmaiden kesken sitovina tavoitteina. Kansallisista tavoitetasoista ja tavoitteiden laskentaperusteista käydään tosin vielä tarkempia keskusteluita.
Energiasektorille on esitetty myös monia toimenpiteitä. Uusiutuvan energian käytön osuutta ja energiatehokkuudelle asetettuja aikaisempia tavoitteita täytyy nostaa. Samoin energiatuotteiden ja sähkön verotusta on tarkoitus linjata yhdenmukaisemmaksi EU:n energia-, ympäristö- ja ilmastopolitiikkojen kanssa. Meri- ja lentoliikenteen polttoaineet ovat myös tarkasteltavana osana ehdotettua pakettia.
Painetta säädösvalmisteluun
Mielenkiintoista onkin nähdä, millaisella aikataululla ehdotetut muutokset saadaan vietyä läpi ja astuvat voimaan. Huomioitava on, että osa paketin ehdotuksista edellyttää EU:n lainsäädännön muuttamisen lisäksi myös kansallista täytäntöönpanoa. Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla ovat luoneet painetta säädöspaketin ehdotuksien toteuttamiselle. Ikävän lisäkannustimen lisäksi päättäjien pöydille on noussut myös muita tärkeitä kysymyksiä.
Säädöspaketin vaikutuksia on pyritty arvioimaan laajasti ja Euroopassa vallitseva vakava tilanne kiihdyttää vihreän siirtymän ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa entisestään. Nyt on keskityttävä siihen, riittääkö uusien teknologioiden kehitysvauhti ja niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit vastaamaan muodostuneeseen aikataulupaineeseen sekä miten tilanne vaikuttaa säädöspakettiin. Vihreälle siirtymälle ja sen tuomille ratkaisuille on nyt entistäkin enemmän kysyntää.
Olemme ympäristö‐ ja yhdyskuntatekniikan asiantuntija, jonka keskeisiä toiminta‐alueita ovat maankäytön suunnittelu, liikenne- ja infrasuunnittelu, vesihuolto sekä ympäristökonsultointi, kuten päästöluvat.
Ville Rautiainen, lakiasiantuntija, ville.rautiainen@sweco.fi