Nyt tarvitaan energiaa. Talous kasvaa, tuotanto lisääntyy ja työpaikkoja syntyy lisää. Taloudessa on jälleen nousukausi.
Mitä tämä tarkoittaa ympäristönäkökulmasta? Kasvaako energian tarve vai tehostuuko energian käyttö? Miten mahdollisesti tarvittu lisäenergia tuotetaan?
Tarkoittaako talouskasvu väistämättä energian fyysisen tuotannon lisääntymistä ja mahdollista energian tarpeen kasvua? Vai voisiko kiertotalous olla avainasemassa energiatehokkuuden parantamisessa ja ympäristöystävällisemmän talouskasvun vauhdittajana?
Näihin kysymyksiin tartumme myös Swecon Urban Insight -raportissa Reduce, Reuse and Reimagine – Sustainable energy development in the city. Vertailu eri Euroopan maiden välillä osoittaa, että fossiilisten polttoaineiden vähentäminen vaatii erilaisia vaihtoehtoja.
Energiajärjestelmämme tarvitsee suunnanmuutosta
Vuonna 2017 merkittävimmät energialähteet Suomelle olivat puupolttoaineet 27 prosentin, öljy 23 prosentin ja ydinenergia 17 prosentin osuudella. Vuoteen 2016 verrattuna energian käyttö kasvoi hieman, mutta fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni ja sen sijaan uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntyi.
Vaikka energiantarve saataisiin talouskasvun myötä jopa vähenemään, nykyinen energiajärjestelmämme ei ole kiertotalousmallin mukainen. Kuten Sitran laatimassa Suomen kiertotaloustiekartassa sanotaan, tarvitaan radikaali suunnanmuutos nykyisistä tavoista tuottaa ja kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja.
Energia-alan kiertotaloutta ovat muun muassa älykkäät sähköverkot ja digitalisoinnin mahdollistamat uudenlaiset energiapalvelut, kuten kysyntäjoustot, sähkön pientuotanto, sähkön varastointi sekä kytkennät kiinteistöautomaatioon. Näiden digitalisaation mahdollistamien uusien innovaatioiden lisäksi mullistuksia tulee tapahtumaan myös perinteisillä polttoainemarkkinoilla.
Jätteen polton täytyy olla viimeinen vaihtoehto
Materiaalien arvo kasvaa ja yhä useammin polttoon on tarjolla ominaisuuksiltaan yhä vaikeampia ja haastavammin hyödynnettävissä olevia polttoaineita. Luonnonvarojen käyttö suoraan polttoaineena ei ole kiertotalouden mukaista.
Kiertotaloudessa materiaalit nähdään sopivaksi polttoaineeksi vasta elinkaarensa lopussa. Polttoaineet eivät välttämättä ole tasalaatuisia vaan koostuvat erilaisista vaihtelevan laatuisista sivuvirroista. Jäteperäiset polttoaineet ovat hankalia poltossa aiheutuvien päästöjen ja polttolaitteistojen kulumisen takia. Perinteisillä voimalaitoksilla tämä tarkoittaa kalliimpia teknologisia ratkaisuja, kalliimpia materiaaleja ja huollon tarpeen lisääntymistä.
Kiertotalouden vaikutukset tulevat näkymään myös jätteen polttolaitoksilla. Kiertotaloudessa yhtenä keskeisenä teemana on jätteen määrän vähentäminen.
Myös jätteen ominaisuudet tulevat muuttumaan. Korkealämpöarvoisen muovin osuus sekajätteessä tulee vähenemään kierrätyksen lisääntyessä ja muovin käytön vähentyessä. Myös matalalämpöarvoisen biojätteen osuus tulee vähenemään muiden hyödyntämismuotojen yleistyessä ja tietoisuuden lisääntyessä. Huomionarvoista on myös, että jätejakeet tulevat suuntautumaan tulevaisuudessa jätteen rinnakkaispolttolaitoksille.
Jätteenpolttolaitoksille pitäisi tehokkaassa kiertotaloudessa olla tarjolla lopulta vain kiertotalouslaitosten hylkytavara.
Kiertotaloudessa talouskasvu ei tarkoita energiantarpeen kasvua. Jos näin kuitenkin tapahtuu, tämä ei saa kasvattaa luonnonvarojen kulutusta. Itseasiassa luonnonvarojen kulutuksen tulee vähentyä. Järjestelmien suunnitteluun on hyvä ottaa avuksi systeemistä osaamista.
Leena Pirhonen, Kiertotalous- ja energia-asiantuntija, Sweco