Kiertotalous on tulevaisuudessa yhteiskuntien tapa toimia. Vaatii kuitenkin rohkeutta nähdä oma toiminta osana kokonaisuutta ja kokonaisvaltaista resurssiviisautta, pohtii Swecon blogissa kiertotalousasiantuntija Leena Pirhonen.
Mitä kiertotalous tarkoittaa? Tätä kysymystä pohtii jo moni ja poliitikot tekevät töitä termin määrittelyn suhteen kiivaasti.
Esimerkiksi EU:n kiertotalous strategiassa sanotaan, että: ”kiertotaloudessa tuotteiden lisäarvo säilytetään mahdollisimman pitkään, ja siinä eliminoidaan jäte”. Tämä määritelmä korostaa tuotteiden elinkaaren pidentämistä ja materiaalitehokkuutta, muttei tuo esille sitä, kenen vastuulle kiertotalous kuuluu ja kuka siihen voisi vaikuttaa.
Laajentaisin siis kysymyksen ja termin määrittelyä: Mitä kiertotalous merkitsee yhteiskunnille? Miksi kaikkien pitäisi miettiä kiertotaloutta? Mihin kaikkeen kiertotalous liittyy?
Tulevaisuus on kiertotalous.
Ensisijaisesti kohti kiertotaloutta meitä ajaa maapallon kantokyky. Tämän jälkeen on kyse jo ihmisyhteisöjen toiminnasta ja lopulta minusta, yksittäisestä ihmisestä.
Koko maailman tulevaisuuden suunnittelu yksittäisen ihmisen näkökulmasta kuulostaa laajuudessaan huimalta. Jos ajattelen itseäni yhteisön jäsenenä, ajatus ei olekaan enää yhtä lamauttava. Voin tehdä oman osani ja voin auttaa myös muita. Mistä siis aloittaisin?
Tuotantotalouden diplomi-insinöörinä lähestyn aihetta kaavion muodossa (kaavio yllä). Tässä tapauksessa jäsentelen ajatuksiani pyramidiin. Kiertotalouden mahdollistamista vaaditaan eri tasoilla, globaalista mittakaavasta EU:n ja valtioiden kautta kuntien ja yhteisöjen tasolle, aina kotitalouksiin asti. Kun taso kerrallaan otetaan kiertotalous suunnitelmallisesti osaksi tulevaisuuttamme, lopulta yksilö voi toimia osana kiertotaloutta luontevasti.
Aloitetaan yksilön ja kodin tasolta. Suomessa tunnen olevani etuoikeutetussa asemassa, koska lähiympäristöni mahdollistaa monet yksittäisen ihmisen yksittäiset kiertotaloustoimet etenkin jätteeseen liittyen.
Pystyn lajittelemaan lähes kaiken kotitaloudessani syntyvän jätteen. Lopullinen materiaalien keräys ja kierrätys tässä tapauksessa jää palvelun tarjoajan harteille. Palveluntarjoajat tekevätkin Suomessa hyvää työtä ja kehittävät jatkuvasti toimintaansa. Lisäksi käyttökelpoisen kotitaloustavaran uudelleenkäyttömarkkinat toimivat kirpputorin ja internetin eripalvelujen avulla hyvin.
Ostokäyttäytymisen kanssa sen sijaan tarvitsisin vielä apua. Kaupassa tarjontaa on niin paljon, että on vaikeaa valita sitä ympäristöystävällisintä vaihtoehtoa, kun samalla mielessä pyörii perheen tarpeet. Jotkin päivittäistavarakaupat antavat jo nykyisin ympäristöystävällisemmille tuotteille parempia hyllypaikkoja, jolloin niiden todennäköisyydet päätyä myös minun ostoskoriin paranevat.
Mutta miten kauppa voisi tietää, miten tuote saadaan ympäristöystävällisimmäksi? Kenen tehtävä on huomioida tuotteen koko elinkaari? Hallitsevatko sitä edes tuotteiden tuottajat itse?
Kiertotalouden perusajatus on minimoida materiaalien ja energian käyttöä sekä sivuvirtojen syntymistä. Tämä näkökulma tukee myös liiketoimintaa, koska usein resurssiviisaudella minimoidaan kustannuksia.
Resurssien optimointi tehdään kuitenkin usein yksittäisen yrityksen rajapintojen sisäpuolella. Tästä syntyy haaste, sillä voihan olla, että koko yrityksen valmistama tuote on kiertotaloudessa tarpeeton.
Vaatii rohkeutta lähteä tarkastelemaan paikkaansa kiertotaloudessa, jos uhkakuvana on koko toiminnan tarpeettomaksi toteaminen.
Kiertotalousselvityksissä tulisi siis jättää toiminnanharjoittajaan liittyvät rajaukset huomioimatta ja keskittyä koko kuvaan materiaalien ja energian osalta, mutta taloustarkastelussa toiminnanharjoittajien kannattavuus on yksi kulmakivistä. Kiertotalousselvitys maailman laajuisena ei puolestaan pysty tuottamaan käytännön toimenpideohjelmaa yksittäisille toimijoille. Siksi kiertotalousselvityksiä tulee tehdä monesta eri näkökulmasta ja monella eri rajauksella, jotta kokonaiskuvaa saadaan muodostettua ja toimenpiteitä tehtyä.
Meidän pitäisi pystyä siirtymään kiertotalouteen suunnitelmallisesti. Jos emme tee sitä suunnitelmallisesti, maapallo pakottaa meidät siihen. Olen sitä mieltä, että kiertotalous tulee tapahtumaan, koska se on yksinkertaisesti vaatimus maapallon tulevaisuuden näkökulmasta. Kuinka se toteutuu, riippuu meistä kaikista.
Leena Pirhonen, Kiertotalous- ja energia-asiantuntija, Sweco