Julkisivu toimii arkkitehdin käyntikorttina. Se on myös rakennuksen näkyvimpiä ja tärkeimpiä puolia. Nykyään lasijulkisivu ei ainoastaan näytä hienolta, vaan esteettisyyden oheen siihen voidaan integroida myös funktionaalisia toimintoja. Jos jätetään mekaaniset luukut ja avattavat rakenteet pois, voidaan kiinteään lasijulkisivuun ja ulkoseinään rakentaa yhä älykkäämpiä järjestelmiä.
Järjestelmät ovat Suomen markkinoilla vielä uusia: smart glass, switchable windows, photovoltaic glass, thin film technology ja functional coatings. Nämä ”älylasit” mahdollistavat muutokset lasin läpinäkyvyydessä ja näkyvän valon ja energia pääsyn rakenteen läpi. Lisäksi ne antavat mahdollisuuden hyödyntää tai rajoittaa läpipääsevää valoa, sekä integroida lasiin näyttöjä tai energiaa kerääviä järjestelmiä.
Aurinkokennolasit valtaavat julkisivuja
Kömpelöt katolle asennettavat aurinkopaneelit ovat pian historiaa, kun valoa läpäisevät aurinkokennolasit valtaavat julkisivuja. Myös Suomeen ollaan tuomassa ensimmäistä kertaa valoa läpäiseviä aurinkokennolasista lasikattoa- ja julkisivuja. Ne voidaan asentaa joko rakennuksen ikkunaan tai ulkoseinään. Aurinkokennokerros voidaan laminoida lasien väliin, kertoi Ertex Solarin toimitusjohtaja Dieter Moor, ”Towards low carbon cities” -tapahtumassa.
Rakennuksen julkisivuun voidaan siis integroida perinteisen aurinkopaneelin ominaisuudet. Aurinkoenergiaa keräävä kennokerros, valoa puoliläpäisevä kalvo, on vain muutaman millimetrin paksuinen, joka laminoidaan kahden lasilevyn väliin. Aurinkokennolasi voidaan toteuttaa myös paksumpina lasipaketteina, jolloin myös Suomen ilmastoon vaadittavat U- ja g- arvot saavutetaan. Aurinkokennolasi toimii rakennesuunnittelijan näkökulmasta aivan samoin kuin laminoitu lasi, kunhan otetaan huomioon alumiiniprofiilissa kulkevat kaapelit.
Funktionaalista arkkitehtuuria
Lasi julkisivumateriaalina edustaa loputtomia rakenteellisia- ja arkkitehtuurisia mahdollisuuksia. Lasin ominaisuudet, kuten tasomaisuus ja pienet muodonmuutokset tekevät siitä optimaalisen yhdistelmän teknologian integroimiseen julkisivuun. Lasirakenteet ovat moniin muihin julkisivumateriaaleihin verrattuna myös helposti huollettavia ja pitkäaikaiskestäviä. Aurinkokennolaseja kuten muitakin laseja on saatavissa kaikissa väreissä ja muodoissa, jolloin suunnittelumahdollisuudet ovat rajattomat. Arkkitehtuurisia piirteitä voidaan lisätä massavärjätyllä lasilla, digiprintatulla tai silkkipainetuilla kuviolla, eri värillisillä laminointi- tai pintakalvoilla sekä integroidulla teknologialla.
Energiaa lasijulkisivusta
Uudis- ja korjauskohteet voidaan nyt päivittää lähes nollaenergiakiinteistöiksi. Aurinkokennolasi hyödyntää auringon säteilyä, ja tuottaa yli 100 W/m2 sähköenergiaa. Aurinkokennolasin tehokkuus riippuu auringon säteilyenergian määrästä ja tulokulmasta. Pohjoisessa päivänvaloa saadaan kesäaikana ympäri vuorokauden. Kun aurinkokennot asentaa optimaalisesti julkisivuun, hyödynnetään näin myös ympärivuotinen auringon säteilyenergia. Vuositasolla aurinkoenergiaa voidaan siis hyödyntää kannattavasti myös pohjoisillakin leveysasteilla.
Ympäristöministeriö valmistelee lainsäädäntöä ja ohjeita, jolla Suomessa voidaan siirtyä uudisrakentamisessa ja miksei myös korjauskohteissa lähemmäksi nollaenergiarakentamista EU:n yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Valoa läpäisevä ja energiaa keräävä lasijulkisivu tuo arvoa rakennuskohteelle niin ympäristöarvoiltaan kuin myös arkkitehtuurisilta arvoiltaan. Tehty investointi ei siis ainoastaan maksa itseään vuosien saatossa takaisin, mutta myös tuo lisäarvoa kiinteistölle.
Tulevaisuudessa on odotettavissa vielä suuri askel eteenpäin, sillä julkisivusta voidaan tehdä liikkuva, muuntautumiskykyinen sekä lasin voidaan integroida kosketusnäyttöjä, tai säätää lasin valonläpäisevyys ulkoa tulevan auringonvalon mukaan sensoreilla. Teknologiset ratkaisut koskettavat juuri eniten julkisivua, joka on juuri käyttäjän näkökulmasta merkittävin ja näyttävin osa rakennusta. Miltä kuulostaisi täysin lasinen hissi, jonka kerrospainikkeet olisivatkin läpinäkyvänä kosketusnäyttönä hissin seinässä?
Maria Lindqvist, Tekniikan tohtori, Erityisasiantuntija lasirakenteet, Facade Engineering osasto, Sweco