Ruokakaupassa käydessä tulee helposti päivitelleeksi ruoan hinnannousua. Energiakriisi on iskenyt rajusti esimerkiksi kasvihuonetuotantoon ja se näkyy mm. kurkkujen hinnoissa. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi 22.12.2022, että 70-100 % kasvihuonetiloista Pohjanmaalla sulkee ovensa talveksi. Energiakriisistä voi tulla kotimaisen ruoan tuotannon kriisi, ellei toimintaedellytyksiä pystytä turvaamaan. Huoli sähkön toimitusvarmuudesta ja kohtuuhintaisesta saatavuudesta koskettaa koko elintarvikealaa.
Elintarviketuotantoketjun hallinta on monimutkainen palapeli
Geopoliittinen tilanne on antanut aihetta pohtia myös ruoan kotimaisuuden ja omavaraisuuden tärkeyttä, etenkin varautumista saatavuusongelmiin. Maatalouden kannattavuuskehitys on ollut Suomessa heikko jo pitkään ja siksi kriisinkestävyys on maataloudelle haaste. Onneksi toistaiseksi ruokaketju on selvinnyt huoltovarmuuden ja kansalaisten näkökulmasta erinomaisesti.
Elintarviketuotannon toimintaympäristöä muokkaavat lukuisat poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset, ympäristösuojelulliset ja lainsäädännölliset tekijät. Ensinnäkin tuotetun ruoan tulee olla turvallista ja vastata kuluttajan mieltymyksiin. Toiseksi elintarviketeollisuus ja kauppa vaativat aina vaan tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää tuotantoa. Ruokaa tulee tuottaa ilmastoystävällisemmin ja ravinteiden päästöjä vesistöihin tulee välttää. Eikä tule myöskään unohtaa luonnon monimuotoisuuden vaalimista.
elintarviketeollisuuden tulee siirtyä vähäpäästöisempään energiaan ja panostaa energiavarmuuteen
Elintarviketeollisuusliitto julkaisi elintarvikealan tiekartan vähähiilisyyteen syksyllä 2020. Toimialatasolla se tavoittelee 75 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä vuoteen 2035 mennessä. Tärkeimpiin toimenpiteisiin kuuluvat ostoenergian tuotantomuodon vaihtaminen vähäpäästöisemmäksi sekä energiatehokkuuden kasvattaminen. Nämä keinot ovat jo käytössä monessa elintarviketeollisuuden yrityksessä.
Energiavarmuutta parannetaan siirtymällä energiantuotannossa turpeen ja maakaasun poltosta biokaasun ja tuotannon sivuvirtojen polttoon sekä investoimalla aurinko- ja tuulienergiaan. Toimintaa keskitetään ja muodostamme maatalouden ja energiantuotannon yhdistäviä teollisia ekosysteemejä, jotka mahdollistavat kiertotalouslannoitteiden ja uusiutuvan bioenergian tuotannon ruoantuotannon ohella. Lisäksi tuotantoprosessien energiatehokkuutta parantamalla saavutetaan selviä kustannustehokkuus- ja ilmastovaikutuksia, kun tehostetaan lämmitys- ja jäähdytysprosesseja esimerkiksi lämmön talteenotolla ja hukkalämmön kierrätyksellä kaukolämpöverkkoon.
Energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen tähtäävä kehitystyö koostuu niin pienistä teoista lyhyellä kuin suuremmista teoista pidemmällä ajanjaksolla. Tuotantoprosessien hiominen vaatii jatkuvaa parantamista ja teknologisen kehityksen seuraamista.
Autamme teollisia toimijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan energiatehokasta ja vähähiilistä elintarviketuotantoa. Palvelumme elintarviketeollisuudelle kattavat niin energiakatselmukset, biokaasuprojektit, kuin tuotannon laajennuksen ja modernisoinnin suunnittelupalvelut sekä elintarviketurvallisuuspalvelut.
Heidi Määttä, Elintarviketurvallisuusasiantuntija, heidi.maatta@sweco.fi
Janne Hulkko, Asiantuntija, janne.hulkko@sweco.fi
Energia-alan asiantuntijamme hallitsevat myös erilaiset energiaekosysteemit ja -prosessit energian tuotannosta kulutukseen, kierrätykseen ja jakeluun. Autamme tehostamaan energiajärjestelmien ja -verkostojen toimintaa sekä kehittämään alalle uusia palveluja. Samalla etsimme yhdessä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen.