Suomessa rakennusten osuus energiankulutuksesta on 40 % ja CO2-päästöistä 30 %. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tehokas keino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, joten laitettaisiinko taloihin paksummat seinät ja paremmat ikkunat?
Vastaus on ei. Uusien rakennusten osalta se tie on jo käyty loppuun, ja vanhoissa rakennuksissa peruskorjausrahat kannattaa usein käyttää muualle.
Kuten automaailmassakin, rakennusten energiankulutuksen pienentäminen tarkoittaa lisää ja monimutkaisempaa tekniikkaa. Tekniikkaa ohjaamaan tarvitaan tietysti elektroniikkaa, ja mikä tärkeintä, ohjelmakoodia.
Päästöskandaali koetteli autoja, mutta vielä isompi päästöskandaali piilee rakennetussa ympäristössä.
Maailma oli valmis romuttamaan tuhansia viallisesti valmistettuja autoja, kunnes ongelmaksi paljastui moottorinohjausjärjestelmässä oleva ohjelma ja korjaukseksi tarvittiin vain ohjelmistopäivitys.
Voisiko rakennusten päästöt saada pienenemään pelkällä ohjelmistopäivityksellä?
Useissa tilanteissa 10–20 % pienennys kiinteistön energiankulutuksessa saavutetaan, kun Ilmaa vaihdetaan ja lämpötilaa hallitaan tarpeen mukaisesti ihmisten ollessa paikalla. Automaation kannalta puhutaan aivan perustoiminnoista. Monimutkaisempia järjestelmiä toki tarvitaan, kun lämpöpumppu- ja hybridienergiajärjestelmät yleistyvät.
Suurin potentiaali on kuitenkin yksinkertaisten perusjärjestelmien ymmärtämisessä ja sitä kautta oikean toiminnan varmistamisessa.
Juuri ilmestynyt Sisäilmayhdistyksen ohjeistus ilmanvaihdon käytöstä käsittelee monissa yhteyksissä kiistanalaiseksi todettua pulmaa, voiko ilmanvaihdon sammuttaa yöksi vai ei. Ja kyllähän sen voi. Pidetään vain huoli, että toimet ovat harkittuja ja olosuhteita valvotaan automaation avulla.
Ja nyt ei puhuta vain lämpötilasta ja hiilidioksidipitoisuudesta, vaan ilmamääristä, painesuhteista, rakenteiden kosteudesta ja haihtuvista orgaanisista yhdisteistä. Tekniset ratkaisut ovat olemassa, niitä pitää vain osata soveltaa.
Elinkaarikustannuksista ja elinkaaren aiheuttamasta ympäristökuormituksesta on puhuttu rakentamisen yhteydessä jo kyllästymiseen asti. Käsitteet ovat kuitenkin entistäkin ajankohtaisempia, kun tavoitellaan pienempiä päästöjä talouden realiteettien puristuksessa.
Talotekniikka ja sen ohjelmistot ovat ratkaisevassa roolissa, ja silti automaation osuus rakennuksen investointikustannuksista voi olla pienempi kuin piirustusten kopiokustannukset.
Osaajapula nostaa rakennusten päästöjä ja käyttökustannuksia
Rakennukset ovat yksilöitä, ja automaation kannalta kehitysprojekteja toisin kuin autot. Tietyt perusasiat toistuvat, mutta rakennuksen yksilöllisten ominaisuuksien huomioon ottamiseen tarvitaan aina raakaa insinöörityötä.
Mistä löytyy se asiantuntemus, jolla jokaiseen taloon saadaan rakennettua talotekniikan mahdollisuudet täydellisesti hyödyntävä automaatio? Ja vielä tärkeämpää, kuka huolehtii, että rakennuksen valmistuttua kaikki toimii oikein koko ajatellun elinkaaren ajan?
Käytönaikaisen seurannan ja ylläpidon todellisuus on se, että energiatehokkuuteen vaikuttavista asioista huolehtii sama henkilö, joka kiristää löystyneet ovenkahvat ja vaihtaa ilmanvaihtokoneen suodattimet. Poikkeuksiakin tietysti on, mutta suuri osa kiinteistöistä on suoraan sanottuna tuuliajolla.
Kouluista valmistuu vuosittain aivan liian vähän rakennusautomaatioon erikoistuneita osaajia. Organisaatioissa ei täysin ymmärretä talotekniikan ja siihen liittyvä automaation merkitystä sisäilmaolosuhteille, rakenteiden terveydelle ja käytön kustannuksille. Jos ymmärrettäisi, vaadittaisi koulutusmäärien lisäämistä kovaan ääneen.
Keinot hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamiseksi koostuvat monista pienistä puroista. Rakennettu ympäristö on yksi pääuomista, ja sen kokoon voidaan vaikuttaa merkittävästi panostamalla automaatioon.
Lue myös Swecon Urban Insight -raportti Reduce, reuse and reimagine – sustainable energy development in the city, jossa tarkastellaan Euroopan laajuisesti energiatehokkuuspotentiaalia eri yhteiskunnan osa-alueilla.
Jussi Alilehto, johtava asiantuntija, Sweco
Kirjoitus on julkaistu alunperin Tekniikka & Talouden blogissa 23.4.2019.