Olemme kaikki kuulleet puhuttavan biodiversiteetin parantamisesta. Jotta ihmisen elämä maapallolla olisi turvassa, on luonnon monimuotoisuus turvattava. Ihminen voi säilyä hengissä vain olemalla tasapainossa luonnon kanssa. Tämä itsestään selvä toteamus vaikuttaa yritysten päätöksentekoon monella tapaa ja tulevaisuudessa yhä vahvemmin.
Biodiversiteetin suomenkielinen käännös on elonkirjo. Samassa yhteydessä puhutaan myös luontokadosta. Itse valitsen elonkirjon, joka terminä on paljon positiivisempi.
Biodiversiteetti, elonkirjo, kuvaa luonnon monimuotoisuutta. Termit eivät ole helppoja ja jopa ammattilaisille asian yksiselitteinen määrittely on vaikeaa. Keskeisiä termejä ovat habitaatti eli elinympäristö ja eliölaji. Suojelutoimet voivat kohdistua joko elinympäristöön tai eliölajiin. Monimuotoisuudella taataan se, että aina löytyy joku eliö, joka sopeutuu mahdolliseen uuteen tilanteeseen. Maapallo on jatkuvassa muutoksessa ja ilmastonmuutos kiihdyttää tätä muutosta.
EU:n vuonna 2021 julkaisemassa biodiversiteettistrategiassa on päätetty tavoitteista vuoteen 2030 asti. Sen mukaan luonnonsuojelualueiden määrää lisätään ja luontokohteita ennallistetaan. Ennallistaminen tarkoittaa muun muassa lajien suojelua, päästöjen vähentämistä, kemikaalikuormituksen hillintää ja patojen purkamista. Strategian mukaan EU panostaa enemmän rahaa tutkimukseen, koulutukseen ja ympäristömyötäisiin investointeihin. Pyrkimyksenä on vaikuttaa maailman biodiversiteetin parantamiseen.
Suomen biodiversiteettistrategiaa ollaan uudistamassa. Uuden strategian pitäisi valmistua vuoden 2022 alkupuolella. Toimenpiteitä halutaan nimenomaan kohdistaa biodiversiteetin vähenemisen juurisyihin. Valitettavasti strategian sisällöstä on saatavilla tällä hetkellä todella vähän tietoa.
Yritysten rooli elonkirjon parantamisessa on merkittävä
Poliittinen ohjaus ja regulaatio velvoittavat yrityksiä toimenpiteisiin. Sen lisäksi kuluttajat ja yrityksen omistajat vaativat entistä parempaa suorituskykyä biodiversiteetin hallinnassa. Edelläkävijäyritykset etsivät jo aktiivisesti keinoja parantaa biodiversiteettiä toimenpiteillään.
Nykyistä päätöksentekoa vaikeuttavat luotettavan tiedon puute sekä biodiversiteettitiedon muokkaaminen yrityksen johdolle sopivaan ja ymmärrettävään muotoon. Työkaluja on olemassa aika vähän, mutta niillä voidaan pelkistää monimutkaista luonnontieteellistä tietoa päätöksentekijöille ymmärrettävään muotoon. Uskon ja toivon, että työkaluja saadaan kehitettyä yhdessä tutkimuslaitosten, viranomaisten sekä yritysten kanssa pian.
Jatkossa biodiversiteetti on mukana myös yritysten rahoituspäätöksissä. EU:n taksonomiasäännöt ja kestävän kehityksen raportointivelvoitteet tuovat biodiversiteetin niin talousjohtajan kuin toimitusjohtajan pöydälle. Rahat investointiin ei irtoa pelkällä taloudellisella kannattavuudella. Pitää pystyä osoittamaan, että hanke ei vaaranna elonkirjoa.
On huomioitava myös raaka-aineiden saatavuus ja hyväksyttävyys. Uskon, että energian määrä ei ole tulevaisuudessa toimintaa rajoittava tekijä vaan pikemminkin materian riittävyys. Vähemmästä on saatava enemmän. Meille suomalaisille voi olla vaikea tunnistaa raaka-aineiden rajallisuus. Ympärillämme on paljon metsää, vettä sekä elollista ja elotonta luontoa.
Ennen kuin investoinneista päätetään, on tiedettävä sen vaikutus elonkirjoon ja pystyttävä ehkäisemään mahdolliset haitat. Tämä tarkoittaa uudenlaisia selvityksiä ja tutkimuksia jo ennen investointipäätöstä. Toisaalta toimivien laitosten on syytä seurata ja raportoida biodiversiteetissä tapahtuvia muutoksia.
Swecolla olemme apunasi
Me Swecolla mittaamme biodiversiteetin nykytilaa ja arvoimme biodiversiteetin muutosta hankkeessa. Arvioinnissa hyödynnämme jatkuvasti kehittyvää työkaluamme ja osaamistamme, jotta arvioinnit perustuisivat entistä parempaan tietoon luonnontilasta. Olethan meihin yhteydessä. Lisätietoja palvelustamme löytyy myös Sweco Uk:n sivuilta.
Eeva Punta, Bioeconomy Lead, Sweco