Kestävä teollisuus

Tarvitsemme päivittäin teollisuuden tuottamia tuotteita ja palveluita, kuten energiaa, puhdasta vettä, paperia, terästä, akkukemikaaleja, elintarvikkeita, kosmetiikkaa ja polttoaineita. Kestävä, ilmastonmuutoksen huomioon ottava tuotanto luo myös työpaikkoja ja ylläpitää yhteiskunnan mahdollisuuksia tarjota entistä parempaa ja sujuvampaa arkea meille kaikille.

Rakas pallomme: Teknologiset innovaatiot tekevät lehmästä Suomen vientilähettilään

February 10, 2020

Pääsin taannoin kuulemaan Valion toimitusjohtajan Annikka Hurmeen visiota siitä, millaisin keinoin Suomen suurin meijeri aikoo saavuttaa asettamansa hiilineutraaliustavoitteen. Aihe on herkullinen – kirjaimellisesti – mutta myös herkkä. Jokaisella kun on mielipiteensä ruoasta, ja näkemyksellinen keskustelu aiheesta roihuaa etenkin kaupunkien ja maaseudun välillä. Lihansyönti tuo soppaan oman kimpaleensa.

Ruokakeskustelussa mielipiteistä harvemmin on pulaa, kun taas faktoja kaivattaisiin kipeästi. Sen takia Annikan puheenvuoro Valion toimista herätteli. Hän avasi Valion toimintalokia Oltermannin näkökulmasta: miten jokaiselle suomalaiselle tutusta kilonpainoisesta juustokimpaleesta, jonka hiilidioksidipäästö on nykyisellään 5,4 kg, saadaan 15 vuodessa hiilineutraali tai jopa hiilinegatiivinen?

Ensimmäinen herättävä asia oli se, ettei yhtä ratkaisua ole. On tehtävä useita asioita samanaikaisesti ja määrätietoisesti. Muutoksessa tarvitaan teknologiaa laajalla rintamalla viljelymetodeista bioprosessin (eli lehmän) hallitsemiseen ja energiantuotannon muutokseen.

Toinen tärkeä havainto oli, että itse asiassa yksittäiset toimenpiteet ovat konkreettisia ja suunniteltuja. Oltermannin tapauksessa valiolaiset ovat määrittäneet kymmenkunta askelta, joiden saavuttaminen yksi kerrallaan johtaa päästöjen leikkaantumiseen lähes kymmenesosaan nykyisestä. Ei siis ole olemassa kahvaa, jota kääntämällä lehmästä saadaan hiilineutraali, vaan prosessi on usean asian summa.

Valio on Suomen suurin meijerialan yritys. Maailman mittakaavassa suurimman liha- ja meijerialan yhtiön tittelin vie brasilialainen JBS. Sen liikevaihto on yli 30-kertainen Valioon verrattuna. Kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin maailman suurimpia liha- ja meijerialan yrityksiä. Tutkimuksesta selvisi, ettei suurin osa yrityksistä kerro päästöistään tai niistä raportointi on niukkaa. Alan 35:stä suurimmasta yrityksestä vain 14:llä oli jonkinlaisia päästövähennystavoitteita, mutta vain japanilainen NH Foods, sveitsiläinen Nestlé, hollantilainen FrieslandCampina ja ranskalainen Danone tekevät tutkimuksen mukaan uskottavia arvioita omista päästöistään.

Toisin kuin moni suurista ulkomaisista toimijoista, Valio ottaa päästöjen vähentämisen tosissaan. Valion tavoitteena on nollata tuottamansa maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Kun tuo teknologia osataan ja ymmärrys muutoksen tarpeesta kasvaa myös maailmalla, Valion kaltaisella innovoivalla yrityksellä on tuotteidensa lisäksi paljon muutakin vietävää maailmalle.

Valio edustaa perinteistä, joskin innovatiivista, elintarviketuotantoa. Suomalainen Solar Foods on puolestaan kehittänyt elintarvikealalle jotain aivan uutta. Yritys valmistaa toimitusjohtaja Pasi Vainikan luotsaaman kunnianhimoisen tutkijajoukon avulla uusiutuvasta energiasta ja ilman hiilidioksidista uudentyyppistä proteiinia, eli ravintomme perustaa. Yrityksen toimintaan on lähtenyt ennakkoluulottomasti mukaan myös Fazer. Solar Foods on erinomainen ja rohkea esimerkki suomalaisesta teknologiaosaamisesta. Ja mikä parasta, ratkaisu on skaalautuva.

Valion ja Solar Foodsin kaltaiset esimerkit todistavat mielestäni kaksi asiaa: suomalaisilla on rohkeutta ja innovatiivisuutta järjestää vanhaa uudelleen sekä luoda täysin uutta. Valion ja Solar Foodsin teknologiavetoiset ratkaisut ovat tosiasiallisia tulevaisuuden vientituotteita. Perspektiivi on vain tavallista kvartaalia pidempi.

Erik Skogström
Teollisuustoimialan johtaja

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Name *