Biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineilla tuotetulle sähkölle, lämmölle ja jäähdytykselle on Uusiutuvan Energian (RED II) -direktiivissä uudet kestävyyskriteerit, joiden on määrä tulla voimaan Suomessa 1.1.2021. Tavoitteena on varmistaa Suomessa kulutettujen biopolttoaineiden ja bionesteiden sekä kiinteiden ja kaasumaisten biomassapolttoaineiden kestävä tuotanto, eli metsäbiomassan korjuu, sekä Suomea sitovien uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttaminen.
Sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa käytettyjen biomassapolttoaineiden kestävyys tulee jatkossa osoittaa niillä laitoksilla, joiden kokonaislämpöteho on kiinteitä biomassoja käytettäessä vähintään 20 megawattia ja kaasumaisia biomassoja käytettäessä vähintään 2 megawattia. Kasvihuonekaasujen päästövähenemäkriteerit koskevat biomassapolttoaineiden osalta ainoastaan uusia vuoden 2021 jälkeen toimintansa aloittavia laitoksia.
Mikäli toiminnanharjoittaja ei pysty osoittamaan käyttämiensä biomassapolttoaineiden tai bionesteiden kestävyyttä päästökauppalain mukaisessa päästöselvityksessä, nämä polttoaineet katsotaan fossiilisiksi. Mikäli biomassapolttoainetta, bionestettä tai biopolttoainetta ei osoiteta kestäväksi, sitä verotetaan korkeammin. Myöskään valtiontukiehdot eivät täyty, eikä biopolttoaineita voida laskea mukaan jakeluvelvoitteeseen.
Kestävyyden osoittaminen ja kestävyysjärjestelmän hyväksyntä
RES-direktiivin mukaan kestävyyskriteerien mukaisuus voidaan osoittaa kolmella tavalla:
- Komission hyväksymän vapaaehtoisen järjestelmän kautta
- Jäsenvaltion kansallisen järjestelmän mukaisesti
- Unionin ja kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten mukaisesti.
Kestävyyskriteerit koskevat kasvihuonekaasupäästövähennystä ja raaka-aineiden ja metsäbiomassan alkuperää. Biomassapolttoaineiden, bionesteiden ja biopolttoaineiden käytön päästövähennyskriteereillä tarkoitetaan niiden elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä verrattuina korvaavan fossiilisen polttoaineen kasvihuonekaasupäästöihin. Metsäbiomassan kestävyyskriteereiden täyttymistä alkuperän osalta arvioidaan ensisijaisesti tarkastelemalla biomassan hankintamaan lainsäädäntöä ja sen toimeenpanojärjestelmiä. Suomessa ja pääosassa Euroopan maista kriteereiden katsotaan täyttyvän.
Energiaviraston valvomassa Suomen kansallisessa järjestelmässä toiminnanharjoittajien kestävyysjärjestelmät ovat keskeisiä. Toiminnanharjoittajan tulee rakentaa kestävyysjärjestelmä ja hakea sille Energiaviraston hyväksyntä. Tämän jälkeen toiminnanharjoittaja voi osoittaa käyttämiensä biomassapolttoaineiden tai bionesteiden- tai valmistamiensa biopolttoaineiden kestävyyskriteerien täyttymisen. Kestävyysjärjestelmän vaatimustenmukaisuuden todentamisen suorittaa ulkopuolinen ja puolueeton, Energiaviraston hyväksymä taho. Toiminnanharjoittaja toimittaa vuosittain Energiavirastolle kestävyyskriteeriselvityksen käyttämiensä biomassapolttoaineiden- tai bionesteiden tai kulutukseen luovuttamiensa biopolttoaineiden kestävyyskriteerien täyttymiseen liittyvistä seikoista.
Toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmä on rinnastettavissa laatujärjestelmään ja se edellyttää teknisiä asiakirjoja, joiden perusteella voidaan arvioida, onko tuote asiaankuuluvien vaatimusten mukainen.
Jos biomassapolttoaineiden kestävyys halutaan osoittaa vuodelta 2021, toiminnanharjoittajan tulee jättää hakemus kestävyyskriteerijärjestelmän hyväksymisestä Energiavirastolle viimeistään 30.6.2021.
Teollisuuden ympäristökonsultoinnin asiantuntijamme auttavat kestävyyskriteerijärjestelmään ja kestävyyskriteerien täyttymisen selvittämiseen liittyvissä asioissa. Olethan meihin yhteydessä!
Sirpa Torkkeli, Johtava asiantuntija, Sweco, sirpa.torkkeli@sweco.fi