Koronavirus on hiljentänyt maailmanlaajuisesti liikennettä ja teollisuutta, mikä hetkellisesti parantaa ilmanlaatua suurkaupungeissa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutos on kuitenkin edelleen totta eikä sitä sovi unohtaa, vaikka poikkeustila onkin pakottanut siirtämään maailman ilmastopolitiikan tärkeitä tapaamisia tuonnemmaksi.
Myös tämän vuoden marraskuussa järjestettäväksi suunniteltu YK:n ilmastokokous Glasgow’ssa on siirretty ensi vuodelle. Kokouksessa oli tarkoitus sopia Pariisin sopimuksessa asetetun päästötavoitetason tiukentamisesta.
Monet asiantuntijat ovat varoittaneet, että ilmastonmuutosta ei ole kukistettu, vaikka ilmanlaatu olisikin paikoittain parantunut. Viruksen vaikutukset ilmastolle tulevat jäämään hetkellisiksi ja päästöissä voidaan tulla näkemään jopa korkea piikki toimintojen jälleen käynnistyessä täysillä.
Tällä hetkellä olemme uuden päästökauppakauden (2021–2030) kynnyksellä. Päästökauppakauden vaihtuminen tuo muutoksia myös laitosten päästölupiin ja päästöjen tarkkailusuunnitelmiin.
Kaikki Suomen päästökauppalaitoksille myönnetyt päästöluvat ja päästöjen tarkkailusuunnitelmat tulee päivittää vastaamaan uuden kauden vaatimuksia.
Mikä päästökauppa?
EU:n ilmastotavoitteena on alentaa kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 %, jopa 55 % vuoden 1990 tasosta. Päästökauppa on valittu yhdeksi EU:n ilmastopolitiikan taloudellisista ohjauskeinoista. Päästökauppaa on käyty EU:n sisällä vuodesta 2005 lähtien.
Tavoitteena on, että teollisuus- ja energiantuotantolaitosten sekä Euroopan talousalueen sisäisen lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt pysyvät koko EU:n päästökauppasektorille asetetun vuosittain alenevan päästökaton rajoissa.
Päästökauppajärjestelmään kuuluvilla laitoksilla tulee olla toimivaltaisen viranomaisen myöntämä kasvihuonekaasujen päästölupa, johon liittyy päästöjen seuranta- ja raportointivelvoitteita. Lisäksi laitosten tulee vuosittain palauttaa toimivaltaiselle viranomaiselle päästöoikeusmäärä, joka vastaa laitoksen edellisen kalenterivuoden päästöjä. Yksi päästöoikeus vastaa yhtä hiilidioksiditonnia.
Päästökaupan on siis tarkoitus painostaa yrityksiä vähentämään päästöjään, koska saastuttaminen maksaa.
Niin sanotuille hiilivuotoaloille kuuluvat laitokset voivat saada päästöoikeuksia ilmaiseksi. Lisäksi niitä voidaan ostaa ja myydä huutokaupoissa vapaasti koko EU:n laajuisilla markkinoilla. Uutta päästökauppakautta varten päästöoikeuksien Ilmaisjakohakemuksen jätti Energiavirastolle viime toukokuussa 293 laitosta.
Maksuttomiin päästöoikeuksiin liittyvät hakemukset ja tarkkailumenetelmäsuunnitelmat ovat vielä osin käsittelyssä. Vuodesta 2021 lähtien ilmaisjakoa hakevien yritysten tulee tarkkailla laitosten tietoja sekä ylläpitää suunnitelmaa tarkkailumenetelmistä komission ilmaisjakoasetuksen (2019/331) mukaisesti.
Mitä uusi päästökauppakausi tuo mukanaan?
Energiavirasto kehittää parhaillaan uutta kautta varten FINETS-järjestelmää. Järjestelmän kautta energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten päästölupia ja päästöjen tarkkailusuunnitelmia koskevat hakemukset jätetään hyväksyttäväksi syksyllä 2020.
Seuraavalla päästökauppakaudella päästöjen tarkkailusuunnitelma ei enää tule olemaan päästöluvan liite, vaan päästöluvasta ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä annetaan erilliset hallintopäätökset. Tämä mahdollistaa sen, että osa päästöjen tarkkailusuunnitelman muutoksista voidaan tehdä ilman Energiaviraston antamaa maksullista hallintopäätöstä. Päästöjen tarkkailusuunnitelman merkittävät muutokset vaativat kuitenkin jatkossakin viraston hyväksynnän. Energiavirasto ohjeistaa toiminnanharjoittajia hakemusten jättämisestä ja aikatauluista.
Päästöjen tarkkailuun sovellettavan komission päästöjen tarkkailuasetuksen (2018/2066) päivitys on edelleen työn alla komissiossa. Asetuksen pitäisi olla valmis kesään mennessä. Asetus on muuttunut nykyisen päästökauppakauden vastaavasta tarkkailuasetuksesta muun muassa vähämerkityksisten lähdevirtojen määrittämistasovaatimuksien ja joidenkin soveltamisalakohtaisten vaatimusten osalta.
Miten valmistautua uuteen päästökauppakauteen?
Koska aikataulu hakemusten jättämiselle syksyllä tulee olemaan tiukka, kannattaa toiminnanharjoittajien jo hyvissä ajoin tutustua uuteen tarkkailuasetukseen ja sen mahdollisesti mukanaan tuomiin haasteisiin.
Esimerkiksi lähdevirtojen bio-osuuden määrittäminen tai vähämerkityksisten lähdevirtojen alempien määrittämistasojen perustelu kohtuuttomilla kustannuksilla tai teknisellä mahdottomuudella sekä mahdollisesti omaa toimintaa koskevat erityissäännöt ovat asioita, joita voi jo tässä vaiheessa ryhtyä selvittämään.
Jos koet tarvitsevasi apua päästölupahakemusten tai tarkkailuun liittyvien asioiden kanssa, otathan meihin yhteyttä, autamme mielellämme!
– Vilma Skinnari, asiantuntija, teollisuuden ympäristökonsultointi, Sweco