Kiertotalous

Swecon asiantuntijat työskentelevät jatkuvasti kiertotalouteen liittyvien hankkeiden parissa ja hyödyntävät uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä energia-, metsä- että kemianteollisuudessa.

Lannoitteita koskevia säädöksiä yhtenäistämällä vauhtia kiertotalouteen

Lannoitustarkoituksiin on tarpeen käyttää entistä enemmän kierrätettyjä tai orgaanisia materiaaleja. Uuden lannoitevalmisteasetuksen yhteisiä sääntöjä CE-merkittyjen EU-lannoitevalmisteiden valmistuksessa sovelletaan 16.7.2022 alkaen. Muutoksen taustalla ovat kiertotalouden ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi asetetut tavoitteet EU:ssa, mikä vaatii lannoitelainsäädännön uudelleen tarkastelua. Asetuksella annetaan yhteiset pelisäännöt jätepohjaisten lannoitteiden raaka-aineiden käytöstä. Toimijat vastaavat jatkossakin lannoitteiden turvallisuudesta ja tasalaatuisuudesta. Lannoitevalmisteeksi soveltuu tuote, joka sisältää…

Read More

Infrasektorin hiilipäästöt saatava kuriin – jopa puolet yhteiskunnan hiilijalanjäljestä on johdettavissa infraan

Voisimme suoristaa monta mutkaa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Infrasektorilla päästöjen ja niiden kustannusten suuruuteen on mahdollista vaikuttaa kaikkein eniten hankkeiden alkuvaiheessa. Siksi katse pitäisi suunnata suunnittelua ohjaaviin suurten linjojen strategisiin päätöksiin. Rakennetun ympäristön hiilipäästöjen rajoittaminen on avain ilmastokriisin ratkaisemiseen. Infrarakentamisen päästöistä puhutaan kuitenkin vielä vähän. Julkinen keskustelu keskittyy käytön aikaisiin ympäristövaikutuksiin, joihin verrattuna rakentamisesta aiheutuvat…

Read More

Yhteiskehittämisen kohteena kestävä urbaani ruokaketju ja kiertotalous

Kaupunkilaiset ovat ratkaisevassa roolissa ruoka-arvoketjun kestävyyden edistämisessä aina alkutuotannon ratkaisuista urbaaniin tilankäyttöön ja palveluihin. Eristäytymisen aika tutustutti kaupunkilaiset uusiin ruokaratkaisuihin, ja aika on kypsä kokeiluille. Yhteiskehittäminen mahdollistaa uudenlaisen kestävän ja digitaalisen ruokaketjun rakentamisen. Tulevaisuuden kaupunkien, yhteisöjen ja teollisuuden kehittämisessä on huomioitava uudenlaiset arvoketjut, ekosysteemit ja yhteistyömallit. Olemassa olevan arvoketjun taivuttaminen uuteen muotoon ei onnistu yksin….

Read More

Kiertotaloudesta puhutaan, mutta silti pilaantuneet maa-ainekset päätyvät yhä kaatopaikoille

Nykyinen pilaantuneiden maa-ainesten loppusijoitukseen perustuva kunnostuskäytäntö ei edistä kiertotalouden toteutumista. Pilaantuneiden maiden kunnostuksen toimintamalli ei ole muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana käytännössä lainkaan. Pilaantuneiden alueiden kunnostaminen toteutetaan edelleen pääsääntöisesti kaivamalla maa-ainekset ja sijoittamalla ne kunnostettavan alueen ulkopuolelle − lähinnä kaatopaikoille. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia viedään vuosittain 1−1,5 miljoonaa tonnia käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi yli 70 kaatopaikalle tai…

Read More

Miten kiertotalous näkyy elintarvikealan arvoketjussa?

May 12, 2020 i Kiertotalous

Sweco toteutti Trelleborgissa Ruotsissa selvityksen, jossa tutkittiin, miten ruoan arvoketju toimii. Missä kohdissa tehdään ratkaisevia valintoja? Miten valinnat vaikuttavat elintarvikealan kestävyyteen? Tulosten mukaan suurin päätösvalta on sinulla ja minulla, mutta elintarvikealan arvoketju voi tehdä kestävistä valinnoista kuluttajille helpompia. Elintarviketeollisuuden kestävyyteen vaikuttaa eniten se, minkälaisia valintoja meistä jokainen tekee arjessaan. Päivittäiset valinnat ratkaisevat, miten paljon alalla…

Read More

Biokaasuliiketoiminta kaipaa kestävää ratkaisua!

Biokaasun tuotanto ja sen laajempi käyttöönotto energian lähteenä on lähtökohtaisesti järkevää toimintaa. Biokaasua tehdään käytännössä biojätteistä ja muista biohajoavista jakeista. Sitä voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikennepolttoaineena biometaaniksi jalostettuna. Kiertotalouden huippuesimerkki! Ja lisäksi biokaasun hiilijalanjälki on esimerkiksi liikenteen polttoaineena lähes 7-kertaa pienempi kuin bensiinin. Biokaasulaitoksen raaka-aineeksi eli syötteeksi käy lähes kaikki biohajoava materiaali. Tyypillisiä…

Read More

Myytti: Islanti on ainoa Euroopan maa, jossa maalämpö on merkittävä osa lämmöntuotantoa? Ei ole totta!

Suomessa maalämpö on kasvattanut tällä vuosituhannella suosiotaan erityisesti pientalojen osalta. Viimeisen 20 vuoden aikana maalämmön osuus uusien pientalojen lämmitysmuotona on noussut muutaman prosentista lähes 60 prosenttiin. Samaan aikaan öljylämmityksen osuus on tippunut nollaan ja suoran sähkölämmityksen osuus romahtanut aiemmasta 60–70 prosentista noin 15 prosenttiin. Vertailun vuoksi kannattaa kurkistaa Tilastokeskuksen tilastoihin: 2000-luvun alussa suosituin uusien pientalojen…

Read More

Suunnitelmallinen korjausrakentaminen tekee kertakäyttörakennuksista tarpeettomia ja purkubuumista menneisyyttä

Jokaisen elinkaaren varrelle osuu pientä remppaa. Hammaslääkäri paikkaa hampaaseen tulleen reiän tai hieroja avaa taas kerran jumiutuneen alaselän. Jos nämä huoltotoimenpiteet laiminlyö, ongelmat ennen pitkää kasautuvat. Onkin pakko laittaa kerralla uusiksi koko hammasrivistö tai operoida selkä kuntoutuksineen kaikkineen. Rakennusten terveyttä tulisi ylläpitää siinä missä ihmiskehonkin. Kun korjausrakentamiseen suhtaudutaan suunnitelmallisesti ja korjaustarpeet kartoitetaan ajoissa, ei jouduta…

Read More

Oljenkorresta polttoainetta ja kemikaaleja? Kyllä – fossiilisista raaka-aineista pyritään eroon monella rintamalla

Pääosa liikenteen polttoaineista ja kemianteollisuuden tuotteista valmistetaan edelleen fossiilisista raaka-aineista. Valtaosa näistä tuotteista olisi teknisesti mahdollista valmistaa biopohjaisista raaka-aineista. Biopohjaisten tuotteiden elinkaari perustuu hiilen kierrätykseen, jolloin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät fossiilisten raaka-aineiden käyttöön verrattuna. Biopolttoaineiden ja -kemikaalien tuotanto on toistaiseksi kalliimpaa kuin vastaavien öljypohjaisten tuotteiden tuotanto. Biopolttoaineiden tuotannolle ja käytölle onkin erityisesti EU:ssa, USA:ssa ja Brasiliassa asetettu…

Read More

Rakas Pallomme: Vetyä odotellessa kaivetaan maata

Suomen hiilidioksidipäästöistä noin viidennes aiheutuu liikenteestä. Jotta hallituksen linjaama tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035 saavutetaan, liikenteen on rullattava jatkossa fossiilisten polttoaineiden sijaan uusiutuvalla energialla. Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne puhui vedystä tulevaisuuden polttoaineena jo 150 vuotta sitten. Verne oli kaukaa viisas, sillä tulevaisuudessa uusiutuva energia voidaan mahdollisesti varastoida vedyksi ja siten aikaansaada kätevä mobiilipolttoaine. Siihen saakka…

Read More