Oletko koskaan miettinyt, mikä on se asia, mitä tulevat sukupolvet meidän ajastamme taivastelevat? Aikamme käytäntö, joka myöhempien sukupolvien mielestä vaikuttaa erikoiselta tai jopa kohtalokkaalta, niin kuin nyt vaikka tupakointi, asbestin käyttö tai keskiaikainen hygienia.
Kertakäyttökulttuuri voi hyvinkin olla sellainen
Resurssien niukkuus tulee olemaan lähisukupolvien haaste, joka pakostakin tulee kääntämään kelkkaa siihen suuntaan, että neitseellisiä raaka-aineita on käytettävä vähemmän ja käytöstä poistettavien tuotteiden arvo otetaan tarkempaan syyniin.
Tällä hetkellä suurina sarjoina valmistettavaa kodin elektroniikkaa, kuten esimerkiksi partakonetta, myydään niin edullisesti, että kukaan ei tule korjaamaan pientä kodin sähkölaitetta siihen hintaan tai aikaan. Elinkaari on väistämättä lyhyt ja lineaarinen.
Tuntuuko hullulta?
On selvää, että jossain vaiheessa – toivottavasti jo lähiaikoina nykyisessä raaka-aineiden käyttövolyymissä tullaan siihen tilanteeseen, että käytöstä poistetun tuotteen tulee entistä laajemmissa määrin tulla osaksi uuden laitteen tuotantoketjua tai vaihtoehtoisesti palvella pidempään siinä tehtävässä, johon se on valmistettu.
Uudelleenvalmistus, ennallistaminen, päivitys, korjaaminen, elinkaaren pidentäminen, kierrätys materiaalina… Vaihtoehtoja on monia
Yksi viime aikoina voimakkaammin esiin noussut käsite on uudelleenvalmistus. Siinä tuotetta ei kierrätetä käytön jälkeen materiaalina takaisin uuden tuotteen valmistukseen, vaan kunnianhimoisesti valmistetaan se uudelleen uudenveroiseksi. Uudelleenvalmistettu tuote on suorituskyvyltään yhtä hyvä kuin uusi tai parempi, ja sille annetaan uutta vastaava takuu.
Uudelleenvalmistus määritellään usein siis varsin vaativasti ja toimii siten mielestäni vain kohtuullisen rajatussa joukossa. Onnistuneena esimerkkinä uudelleenvalmistuksesta on useamminkin tullut eteen teollisuusvaihde, joka kalliina, tarkan valmistustyön ja pitkän valmistusajan laitteena lienee otollinen mahdollisuus uudelleenvalmistukselle. Käytöstä poistettu laite voitaneen useissa tapauksissa palauttaa alkuperäistä vastaavaan kuntoon nopeammin ja edullisemmin kuin valmistaa uusi vastaava.
Parranajokone tuskin muutamalla kympillä kiertäisi vastaavaa uudelleenvalmistusprosessia
Pelkään, että jos liian vahvasti puhutaan uudelleenvalmistuksesta teknisen kiertotalouden suuntana, liian moni vastaa, että mielenkiintoinen tulevaisuuden ajatus, mutta ei sovi meille nyt. Olisiko parempi puhua yksinkertaisesti korjaamisesta ja korjaamiskulttuurin edistämisestä?
Joillekin tuotteille sopii ennallistaminen lähes uudenveroiseksi, toisille päivitys uudempaa ja parempaa tuoteversiota vastaavaksi, kolmannelle elinkaaren pidentäminen kulutusosat vaihtamalla tai kunnostamalla, neljännelle myynti huollettuna uudelle omistajalle, viidennelle kestävän ja huoltovapaan rakenteen suunnittelu ja kuudennelle kierrätys materiaalina. Vaihtoehdot ovat monet.
Laitteet kuluvat teollisuuslaitoksissakin – samat korjaamiskulttuurin mahdollisuudet pätevät isommassakin mittakaavassa
Tavallisen kuluttajan arjessa haasteet näkyvät hajoavina parranajokoneina ja kahvinkeittiminä, mutta sama haaste on myös teollisuuslaitoksissa. Niissä kuitenkin laitteiden hajoaminen ja kuluminen ei olekaan ihan niin pikkujuttu kuin meikäläisen kylppärissä.
Tuttu esimerkki teollisesta kiertotaloudesta on keräyskartonkilaitos: iso tuotantolaitos käyttää toki runsaasti energiaa, mutta prosessissa käytetään laajasti kiertotalouden oppeja. Raaka-aine on käytetty kartonki, prosessissa käytetty vesi on tyypillisesti kartonkitehtaan ylijäämävettä, puhdistusprosessissa saadaan erotettua usein yllättävänkin puhtaana muovipitoinen sekalainen rejekti, joka tyypillisesti hyödynnetään energiana. Saatua keräyskuitua voidaan käyttää vastaavan tai lähes vastaavan tuotteen valmistukseen kuin kerätty raaka-aine oli.
Keräyskuitulaitoksesta löytyy lisäksi laaja kirjo kiertotaloushenkisiä teknisten laitteiden pitkään elinkaareen tähtääviä ratkaisuja
Ensinnäkin laitteita tietenkin huolletaan tuotantoseisakkien aikana ja enenevässä määrin avainkohteiden kuntoa tarkkaillaan erilaisilla antureilla ja mittauksilla käytön aikana. Koska raaka-aineen mukana tulee prosessiin esimerkiksi hiekkaa ja niittejä, kuluminen on prosessissa haaste. Kulumiselle alttiit prosessin osat valmistetaan kestävistä materiaaleista siten, että kuluessaan laitetta ei tarvitse kokonaan vaihtaa, vaan ainoastaan kunnostaa tai vaihtaa kriittisimmät osat.
Monet laitokset ovat kymmeniä vuosia vanhoja ja tuona aikana tuotantoprosessi on suorituskyky- ja tuotantotavoitteiltaan muuttunut jo useampaan otteeseen. Laitteita ei kuitenkaan vaihdeta, vaan prosessia parannetaan päivittämällä laitteita nykyistä teknistä tasoa ja tuotantotavoitteita vastaaviksi. Mikäli lisää laitteita tarvitaan, voidaan uuden sijaan siirtää soveltuva esimerkiksi toiselta tuotantolinjalta.
Kestävyys, huollettavuus, kunnostettavuus, uudelleenvalmistettavuus ja kierrätettävyys tulevat olemaan entistä suurempia kilpailutekijöitä. Huolto, kunnostus, uudelleenvalmistus, kierrätys ja käytettyjen laitteiden kauppa taas tulevat olemaan entistä suurempia markkinoita. Niissä kannattaa olla läsnä, jopa paras.
Janne Hautala, kiertotalousasiantuntija, Sweco