Olen työssäni kiertotalousasiantuntijana pohtinut ihmisten erilaisia tapoja reagoida uusiin haasteisiin ja toimintatavan muutoksiin. Miksi toiset ihmiset lähtevät vauhdilla edistämään kiertotaloutta ja torjumaan ilmastonmuutosta, mutta toiset pitäytyvät vanhoissa toimintamalleissa? Entä miksi toiset ehtivät jo kyllästyä, kun toiset vasta suostuvat aloittamaan?
Me kaltaiseni nopeat päsmärit innostumme ja inspiroidumme uuden äärellä ja lähdemme taklaamaan globaalejakin haasteita salamannopeasti. Me kiinnostumme saman tien uudesta hyväksi katsomastamme toimintatavasta, kiertotaloudesta, ja omaksumme sen osaksi kestävän kehityksen edistämistä yhteiskunnassa.
Onko kiertotalous kuitenkaan uusi asia, ja siten toisille haastavampi omaksua tekemisen pohjaksi? Miksi ihmeessä keskusteluun on luotu termi kiertotalous, kun meillä on jo termit kestävä kehitys, kierrätys, materiaalitehokkuus ja resurssitehokkuus?
Onko uusien sanojen tarkoitus oikeastaan vain innostaa jo kyllästyneitä ihmisiä perehtymään asiaan uudelleen? Entä miltä uusien termien sisäänajo tuntuu niistä, jotka ovat vasta ottaneet käyttöön aiemman?
Mitä kiertotalous tarkoittaa ja miksi kiertotaloudesta kannattaa innostua?
Kiertotaloudessa yhdistyvät taloudelliset ja ympäristöhyödyt. Kestävässä kehityksessä huomioidaan näiden lisäksi humanitääriset asiat. Ei kiertotaloudessa tätä kulmaa haluta unohtaa, mutta kiertotaloudesta puhuttaessa halutaan usein keskittyä käytännön liiketoiminnan tekemiseen sen arvioimisen sijaan. Kestävässä kehityksessä kaiken tekemisen tulisi olla kestävää taloudellisesti, ekologisesti ja humanitäärisesti.
Kestävän kehityksen tulee ehdottomasti toteutua myös kiertotaloudessa. Kiertotalous on kestävän kehityksen talousjärjestelmä.
Kiertotaloudessa puhutaan uusista liiketoimintamalleista, jotka mahdollistavat sen, että materiaalit pysyvät talouden käytössä. Jätettä ei synny.
Kiertotalous on siis taloustieteen termi siinä, missä kierrätys viittaa tekemiseen. Kiertotaloutta edistävää liiketoimintaa ovat materiaalien käsittelyn lisäksi myös esimerkiksi jakamiseen ja vuokraamiseen liittyvät palvelut.
Termien määrittely sopii toisille. On mielekästä tietää tarkasti, mistä puhutaan, että siihen voi perehtyä. Toiset maalailevat suuremmalla pensselillä suuntaviivoja, koska on mielekästä tietää, mitä voidaan tavoitella. Yksityiskohtainen termin määrittely ei vie lähemmäksi tärkeää tavoitetta. Yksityiskohdat ovat kuitenkin tärkeitä, kun suunnitellaan uutta kiertotalouslaitosta tai alustapalvelua, johon toivottavasti investoidaan, koska se palvelee tärkeämpää tavoitetta ja tukee kestävää kehitystä.
Mikä on siis tämä kiertotaloudessa paukutettava radikaali muutos, jos termissä on vain hienoinen näkökulman vaihdos ja suunnittelutoimiston tekeminen pysyy vakiona? Se on se ihmisen käytös.
Markkinoinnin peruskurssilla esiteltiin aikanaan ihmisten jaottelu viiteen ryhmään sen mukaan, missä vaiheessa tuotteen elinkaarta he ottavat tuotteen käyttöön: innovaattorit, aikaiset omaksujat, aikainen enemmistö, myöhäinen enemmistö ja vitkastelijat. Tällä hetkellä innovaattorit ja aikaiset omaksujat kokeilevat heti uusia kiertotaloutta edistäviä palveluita.
Toivottavasti kiertotaloutta edistävät uudet liiketoiminnot saadaan pysymään riittävän pitkään olemassa, jotta myös vitkastelijat ehtivät saada ne käyttöön ennen kuin aikaiset omaksujat ovat ehtineet kyllästyä.
Tärkeiden muutosten aikaansaamiseksi meidän kannattaisi siis ymmärtää toistemme reaktioita paremmin, ja miten eri tavoin reagoivat ihmiset saataisiin mukaan muutokseen. Osa meistä omaksuu uutta nopeammin ja toiset tarvitsevat aikaa pureksia asioita.
Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutoskin johtuu ihmisen käyttäytymisestä. Toisin sanoen siitä, mitä valintoja ihmiset tekevät ja miten he muuttavat käyttäytymistään – ja kuinka nopeasti.
Pakko myöntää, että minua termi kiertotalous on alkanut toisinaan jo kyllästyttää (harmi, että se on monille kovin vaikeaselkoinen), mutta onneksi asiana se on edelleen tavoittelemisen arvoinen, joten paiskin edelleen tunteella töitä kiertotalouden edistämiseksi. Tuetaan yhdessä toisiamme omaksumaan muutos ja tarttumaan kiertotaloushypeen!
Leena Pirhonen, Kiertotalous- ja energia-asiantuntija, Sweco