Kestävä teollisuus

Tarvitsemme päivittäin teollisuuden tuottamia tuotteita ja palveluita, kuten energiaa, puhdasta vettä, paperia, terästä, akkukemikaaleja, elintarvikkeita, kosmetiikkaa ja polttoaineita. Kestävä, ilmastonmuutoksen huomioon ottava tuotanto luo myös työpaikkoja ja ylläpitää yhteiskunnan mahdollisuuksia tarjota entistä parempaa ja sujuvampaa arkea meille kaikille.

Yhteiskehittämisen kohteena kestävä urbaani ruokaketju ja kiertotalous

June 12, 2020

Kaupunkilaiset ovat ratkaisevassa roolissa ruoka-arvoketjun kestävyyden edistämisessä aina alkutuotannon ratkaisuista urbaaniin tilankäyttöön ja palveluihin. Eristäytymisen aika tutustutti kaupunkilaiset uusiin ruokaratkaisuihin, ja aika on kypsä kokeiluille. Yhteiskehittäminen mahdollistaa uudenlaisen kestävän ja digitaalisen ruokaketjun rakentamisen.

Tulevaisuuden kaupunkien, yhteisöjen ja teollisuuden kehittämisessä on huomioitava uudenlaiset arvoketjut, ekosysteemit ja yhteistyömallit. Olemassa olevan arvoketjun taivuttaminen uuteen muotoon ei onnistu yksin. Alkutuotanto ei voi yksin kantaa vastuuta uusien kestävämpien ratkaisujen toteuttamisesta. Tarvitaan koko arvoketjun osallistumista ja kuluttajia, jotka määrittävät valinnoillaan arvoketjun kannattavuuden. Tuotteen tai palvelun täytyy vastata asiakkaan vaatimuksia – oli sitten kyseessä arvomaailma, hinta tai saatavuus.

Swecon kaltaiselle kestävään kehitykseen sitoutuneelle suunnittelu- ja konsulttitoimistolle tiedon siirtäminen käytäntöön on arkea. Olemmekin innostaneet Tampereella eri toimijat yhteiskehittämisprojektiin, jossa testataan, miten kiertotaloutta korostava ruoka-arvoketju voisi luoda lisäarvoa yhtä lailla kuluttajille kuin muutosten kourissa kamppaileville ravintoloille.

Tavoitteena on saattaa ruokaketjun eri toimijat yhteisen pöydän ääreen ja rakentaa digityöpajojen tai webinaarien kautta skenaario kestävän urbaanin ruokaketjun ja kiertotalouden konseptista. Lopputuloksena pyrimme esittelemään uudenlaisen ekosysteemin, ruokaketjun, joka toimii urbaanissa ympäristössä 10 vuoden kuluttua. Viitoitamme siis tietä villistä tulevaisuuden skenaariosta toteutuskelpoiseen konseptiin.

Digitaalisuus varmistaa arvoketjun läpinäkyvyyden

Urbaani ruokaketju ei voi toimia tehokkaasti ilman digitaalista alustaa. Digitaalisuus mahdollistaa, että olennainen tieto kulkee läpinäkyvästi koko arvoketjun läpi. Silloin ruokaketju voi auttaa kuluttajia pitämään kiinni ennalta tehdyistä arvovalinnoista, kuten halusta edistää kestävää kotimaista ruuantuotantoa.

Digitaalisen alustan etuna on myös logistiikan optimointi ja tiedon oikea-aikainen siirtyminen ketjun sisällä. Tieto saadaan kulkemaan nopeasti esimerkiksi kuluttajalta ravintolaan tai vertikaaliviljelijältä kuljetusyritykselle. Ruokaketjuun kuuluu myös tehokas hävikkihuolto.

Miltä urbaani ruokaketju voisi näyttää käytännössä?

Toimiakseen urbaanin ruokaketjun pitää rakentua tehokkaista logistisista vaiheista. Kaupunkialueelle tarvitaan masterhub, joka vastaa raaka-aineiden tai valmiiden ruoka-annosten jakelusta alueellisiin hubeihin: kaupunkilaisten reittien varrelle. Tilaus voi päätyä kuluttajalle suoraan tai ravintolan, tapahtuman ruokapisteen, kiinteistönhuoltoyhtiön tai vaikka lasten päiväkodin kautta.

Ruokaketjuun tarvitaan logistiikkatoimijoita, jotka edistävät fossiilittomia kuljetuksia. Pyörälähetit voivat kuljettaa tavaravirtoja alueen sisällä, ja uudet logistiikkaratkaisut mahdollistavat jopa täyden autottomuuden. Kuluttajilla ei ole enää tarvetta ajaa markettiin ruokaostoksille.

Arvoketjun eri vaiheisiin tarvitaan digitaalisia sovelluksia, verkkokauppoja ja tilausjärjestelmiä sekä niiden integrointia. Keskiössä on kuitenkin aina asiakas! Ostopolkuja voi olla erilaisia, ja osittain urbaanit ruokaketjut voivat perustua palvelusopimuksiin. Etuna on ruokahävikin, varastoinnin ja kuljetusten minimointi.

Kun ruokaketjun jokaiseen kohtaan löytyy vastuullinen toimija, pystymme luomaan yhdessä jotakin aivan uutta. Ruokaketju voi taata, että tuotteet tulevat paikallisilta luomu- tai lähiruokatoimittajilta. Tuotteet voidaan toimittaa suoraan tiloilta tai urbaanista ruoantuotannosta kysynnän mukaan paikallisiin ravintoloihin. Ketjun viimeinen lenkki on ruokahävikin hallinta.

Ruokaketju tarjoaa vaihtoehtoja myös yksityisille ja julkisille toimijoille, kuten kouluille ja päiväkodeille. Ruoka voidaan tilata suoraan paikallisilta lähiruokavalmistajilta, ei keskuskeittiöstä. Kunnille ja kaupungeille kestävä ruokaketju onkin mahdollisuus jalostaa asukaskokemusta ja paikallista yritystoimintaa.

Mukaan konseptikehitykseen ovat lähdössä jo muun muassa seuraavat yritykset ja toimijat: Metsärannan Kauppa Oy, Jämin Rahtipalvi Oy, Kalaherkut Nygren Oy, NetLed Oy, Vinoteca Oy Gastropub ravintoloita, Sitko Pizza & Bar Oy, Armas Catering Oy, Ravintola C Oy, 4 Vuodenaikaa, Chef Santeri, Fiksuruoka.fi, OffiStore Oy, Niemi Palvelut Oy, Gofore Oy, Konecranes Agilon® ja Here Technologies.

Keskustelut ovat käynnissä myös muiden ruokaketjun toimijoiden kanssa. Ota yhteyttä, jos aihe ja yhteiskehittäminen kiinnostaa!

Mika Kierikka, Senior Advisor, Sweco, mika.kierikka@sweco.fi

Tutustu myös aiempaan blogiini, joka käsittelee kiertotaloutta elintarvikealan arvoketjussa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Name *