Kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa joko toteutetaan, suunnitellaan tai ainakin harkitaan uusia raitioteitä. Ratikkaa onkin helppo puoltaa osana kestävää kaupunkirakentamista. Monelle se on joukkoliikenteen suosikki ja liki päästötön tapa liikkua paikasta toiseen. Mutta mistä saadaan lisää päteviä suunnittelijoita yhä uusiin ratikkahankkeisiin?
Vielä 2000-luvun alussa raitiovaunujen puolustaminen koettiin Suomessa vanhanaikaiseksi fanaatikkojen puuhasteluksi. Sitten Jokeri-bussilinja (nyk. 550) osoitti tarpeen suuremmalle kapasiteetille, johon vastaukseksi löydettiin Raide-Jokerin, nopean raitiotieyhteyden, rakentamisen aikaistaminen. Modernit, nopeat pikaraitiotiet puhalsivat uutta uskottavuutta ratikoiden rooliin tiivistyvän maankäytön ja kaupungistuvan yhteiskunnan liikkumistarpeiden palvelemisessa. Pian pääkaupunkiseudulla käynnistyy myös Kruunusillat-hanke, ja Kalasataman ratikka-allianssia valmistellaan.
Ratikoiden renessanssi ei ole kuitenkaan vain pääkaupunkiseudun ilmiö. Tampereella ollaan jo pitkällä rakennustöissä ja kaupunki päätti juuri laajentaa ratikkalinjaa. Vantaalla, Turussa ja Oulussa suunnitellaan oman raitiolinjan rakentamista, ja Lahtikin on selvittänyt duoraitiotien toteutusmahdollisuutta. Myös muualla Euroopassa on käynnissä useita ratikkahankkeita, muun muassa Lundissa ja Uppsalassa Ruotsissa, Bergenissä Norjassa ja Luxemburgissa. 2000-luvulla uusia raitioteitä on otettu käyttöön jo 108 kaupungissa!
Silti juuri suomalaiset ratikat kiinnostavat maailmalla. Meillä on tartuttu rohkeasti modernien raitioteiden kehittämiseen, ja kokemuksiamme odotetaan ja kuunnellaan innolla, kuten esimerkiksi marraskuussa Kööpenhaminassa järjestetyssä Light Rail Day -seminaarissa. Suurta mielenkiintoa herättävät erityisesti ratikkahankkeiden allianssitoteutukset. Avoin toimintatapa ja ratkaisujen hakeminen yhdessä tekevät vaikutuksen. Suomi nähdään pikaraitioteiden edelläkävijänä – vaikka teemme niitä nyt ensi kertaa.
Ratikka ei ole koskaan pelkkä liikennehanke
Euroopassa raitioteiden rakentaminen on vahva osa kaupunkien kestävää kehitystä. Lokakuussa järjestetyssä Suomen raitiotiekaupunkien seminaarissa esiteltiin, kuinka raitiovaunut toimivat Ranskassa kaupunkikehittämisen työkaluna ja vahvistavat uskoa kaupunkien elpymiseen.
Tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa toimiva joukkoliikenne on tärkeä vetovoimatekijä ja ratkaisu tilanteeseen, jossa moottoriteiden varret täyttyvät tyhjistä toimitiloista. Kysyntä kasvaa ratojen ja joukkoliikennereittien läheisyydessä. Siksi Helsinginkin isoja sisääntuloväyliä halutaan muuttaa bulevardeiksi, joiden varsilla asutaan, tehdään töitä ja kuljetaan lähes päästöttömillä raitiovaunuilla.
Ratikka tukee myös kestävää maankäyttöä ja infraa, ja siksi ratikkahanke on aina muutakin kuin liikennehanke. Radanvarsirakentaminen on osa pitkäjänteistä ja kestävää kaupunkisuunnittelua kiskojen pysyessä paikoillaan vähintään 50 vuotta. Ihmiset ja yritykset voivat nojata päätöksenteossa radan ja raitiotien varaan: ostaa asunnon tai valita toimitilan sijainnin.
Ilmastovastuu vaatii joukkoliikenteen kehittämistä
Kaupunkien tiivistyessä liikenteen solmukohdissa liikkuu yhä enemmän ihmisiä. Raide-Jokeri korvaa Helsingin ja Espoon välillä huippusuositun bussilinjan 550, joka ei pysty enää tihentämään vuoroväliään. Joukkoliikenne onkin avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Liikennemäärät vähenevät, kun kaupunkibussi vaihtuu uuteen raitiovaunuun, jolla kulkee kerralla jopa 210 matkustajaa. Samalla laskevat liikenteen päästöt ja melu. Myös UITP uskoo tuoreessa tutkimuksessaan pikaraitioteiden saavuttavan jatkossakin päätöksentekijöiden ja matkustajien suosion. Puhdas ja hiljainen ratikka parantaa kaupunkien ilmanlaatua ja auttaa meitä saavuttamaan tiukat päästötavoitteet.
Uusia raidesuunnittelijoita kehittyy projekteissa
Raiderakentamisen kasvu tarjoaa valtavasti mielenkiintoisia suunnittelutehtäviä, joissa pääsee tekemään töitä ilmastonmuutoksen hillitsemisen eteen. Suunnitteluosaaminen karttuu tänä päivänä pääasiassa vain työssä tekemällä. Raitiotie- ja raideliikenteen suunnittelijoita ei tällä hetkellä valmistu oppilaitoksista, vaan tarvittavan erityisosaamisen kouluttaminen on alan yritysten ja tilaajaorganisaatioiden varassa. Me Swecolla toivotamme motivoituneet suunnittelijat tervetulleiksi oppimaan projekteissamme. Lisäksi hyödynnämme kansainvälisiä resurssejamme, jolloin hankkeeseen saadaan sekä osaavaa työvoimaa että uusia näkökulmia ja kokemusta muista maista.
Pitkällä aikavälillä tilanteeseen tarvitaan muitakin ratkaisuja. Alan yritysten, tilaajien ja oppilaitosten on tärkeää tarttua haasteeseen yhdessä. Kun koulutuspolku rakentuu, saamme lisää raidealan osaajia kotimaan hankkeisiin, mutta pystymme myös viemään korkeatasoista pohjoismaista suunnittelu- ja rakentamisosaamista maailmalle.
Hyvä uutinen ratikkahankkeillemme saatiin jo viime syksynä. NRC Group Finlandin suunnittelutoiminta siirtyi Swecolle, joten pystymme hyödyntämään raidehankkeissa paikallista osaamista ja kansainvälisiä resursseja. Samalla tuotamme raidehankkeisiin osaamista, jolla varmistetaan laadukas lopputulos ja minimoidaan rakentamisen aikaiset haitat kaupunkiympäristössä. Jotta raitiotiet otetaan avosylin vastaan, kumpikin on yhtä tärkeää.
– Mikko Suhonen, liikennesuunnittelun asiantuntija, Sweco
Blogikirjoitus on julkaistu muokattuna myös Tekniikka & Talouden kumppaniblogissa 24.2.2020.