Swecon Blogi

Seuraa Swecon asiantuntijoiden blogikirjoituksia alan ajankohtaisista aiheista

Hiilijalanjälki ohjaa pian rakentamista – Jo on aikakin!

Rakennusmateriaalien tuotannon hiilipäästöt ovat 9 % koko maailman hiilipäästöistä. Ne voivat olla jopa suuremmat kuin kiinteistön koko elinkaaren aikainen energiankulutus hiilidioksidiekvivalentteina. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kiertotalouden periaatteet on valjastettava myös rakentamiseen. Rakentamisesta aiheutuu valtavat hiilidioksidipäästöt, mutta ilmastonäkökulma ei silti ole ohjannut rakentamista juuri lainkaan. Pelkästään rakennusmateriaalien tuotannon hiilipäästöt voivat olla jopa suuremmat kuin kiinteistön koko elinkaaren aikainen…

Read More

Lannoitteita koskevia säädöksiä yhtenäistämällä vauhtia kiertotalouteen

Lannoitustarkoituksiin on tarpeen käyttää entistä enemmän kierrätettyjä tai orgaanisia materiaaleja. Uuden lannoitevalmisteasetuksen yhteisiä sääntöjä CE-merkittyjen EU-lannoitevalmisteiden valmistuksessa sovelletaan 16.7.2022 alkaen. Muutoksen taustalla ovat kiertotalouden ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi asetetut tavoitteet EU:ssa, mikä vaatii lannoitelainsäädännön uudelleen tarkastelua. Asetuksella annetaan yhteiset pelisäännöt jätepohjaisten lannoitteiden raaka-aineiden käytöstä. Toimijat vastaavat jatkossakin lannoitteiden turvallisuudesta ja tasalaatuisuudesta. Lannoitevalmisteeksi soveltuu tuote, joka sisältää…

Read More

Infrasektorin hiilipäästöt saatava kuriin – jopa puolet yhteiskunnan hiilijalanjäljestä on johdettavissa infraan

Voisimme suoristaa monta mutkaa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Infrasektorilla päästöjen ja niiden kustannusten suuruuteen on mahdollista vaikuttaa kaikkein eniten hankkeiden alkuvaiheessa. Siksi katse pitäisi suunnata suunnittelua ohjaaviin suurten linjojen strategisiin päätöksiin. Rakennetun ympäristön hiilipäästöjen rajoittaminen on avain ilmastokriisin ratkaisemiseen. Infrarakentamisen päästöistä puhutaan kuitenkin vielä vähän. Julkinen keskustelu keskittyy käytön aikaisiin ympäristövaikutuksiin, joihin verrattuna rakentamisesta aiheutuvat…

Read More

Yhteiskehittämisen kohteena kestävä urbaani ruokaketju ja kiertotalous

Kaupunkilaiset ovat ratkaisevassa roolissa ruoka-arvoketjun kestävyyden edistämisessä aina alkutuotannon ratkaisuista urbaaniin tilankäyttöön ja palveluihin. Eristäytymisen aika tutustutti kaupunkilaiset uusiin ruokaratkaisuihin, ja aika on kypsä kokeiluille. Yhteiskehittäminen mahdollistaa uudenlaisen kestävän ja digitaalisen ruokaketjun rakentamisen. Tulevaisuuden kaupunkien, yhteisöjen ja teollisuuden kehittämisessä on huomioitava uudenlaiset arvoketjut, ekosysteemit ja yhteistyömallit. Olemassa olevan arvoketjun taivuttaminen uuteen muotoon ei onnistu yksin….

Read More

Kiertotaloudesta puhutaan, mutta silti pilaantuneet maa-ainekset päätyvät yhä kaatopaikoille

Nykyinen pilaantuneiden maa-ainesten loppusijoitukseen perustuva kunnostuskäytäntö ei edistä kiertotalouden toteutumista. Pilaantuneiden maiden kunnostuksen toimintamalli ei ole muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana käytännössä lainkaan. Pilaantuneiden alueiden kunnostaminen toteutetaan edelleen pääsääntöisesti kaivamalla maa-ainekset ja sijoittamalla ne kunnostettavan alueen ulkopuolelle − lähinnä kaatopaikoille. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia viedään vuosittain 1−1,5 miljoonaa tonnia käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi yli 70 kaatopaikalle tai…

Read More

Miten kiertotalous näkyy elintarvikealan arvoketjussa?

May 12, 2020 i Kiertotalous

Sweco toteutti Trelleborgissa Ruotsissa selvityksen, jossa tutkittiin, miten ruoan arvoketju toimii. Missä kohdissa tehdään ratkaisevia valintoja? Miten valinnat vaikuttavat elintarvikealan kestävyyteen? Tulosten mukaan suurin päätösvalta on sinulla ja minulla, mutta elintarvikealan arvoketju voi tehdä kestävistä valinnoista kuluttajille helpompia. Elintarviketeollisuuden kestävyyteen vaikuttaa eniten se, minkälaisia valintoja meistä jokainen tekee arjessaan. Päivittäiset valinnat ratkaisevat, miten paljon alalla…

Read More

Biokaasuliiketoiminta kaipaa kestävää ratkaisua!

Biokaasun tuotanto ja sen laajempi käyttöönotto energian lähteenä on lähtökohtaisesti järkevää toimintaa. Biokaasua tehdään käytännössä biojätteistä ja muista biohajoavista jakeista. Sitä voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikennepolttoaineena biometaaniksi jalostettuna. Kiertotalouden huippuesimerkki! Ja lisäksi biokaasun hiilijalanjälki on esimerkiksi liikenteen polttoaineena lähes 7-kertaa pienempi kuin bensiinin. Biokaasulaitoksen raaka-aineeksi eli syötteeksi käy lähes kaikki biohajoava materiaali. Tyypillisiä…

Read More

Kiertotaloudesta merkitystä työelämään

August 22, 2018 i Kiertotalous, Töissä Swecolla

”Työyhteisö voi tulla sokeaksi sille, mikä sen olemassaolon syy on ja mitä itse asiassa ollaankaan tekemässä.” Näin kirjoitti Helsingin Sanomat 20.8.2018. Jutussa kerrottiin ilmiöstä, jossa työntekijät tuntevat olonsa turhaksi. Työtä tehdään ahkerasti, mutta sen ei koeta aina vastaavan omia arvoja. Kahvilan työntekijä joutuu myymään kertakäyttöastioista ja arkkitehti suunnittelemaan optimoimalla myytävien neliöiden määrää viihtyisyyden kustannuksella. Työntekijät…

Read More

Kiertotalous ja sen vaikutukset tulevat näkymään myös jätteen polttolaitoksilla.

Kiertotaloudesta energiaa talouskasvun tueksi

June 19, 2018 i Energia, Kiertotalous

Nyt tarvitaan energiaa. Talous kasvaa, tuotanto lisääntyy ja työpaikkoja syntyy lisää. Taloudessa on jälleen nousukausi. Mitä tämä tarkoittaa ympäristönäkökulmasta? Kasvaako energian tarve vai tehostuuko energian käyttö? Miten mahdollisesti tarvittu lisäenergia tuotetaan? Tarkoittaako talouskasvu väistämättä energian fyysisen tuotannon lisääntymistä ja mahdollista energian tarpeen kasvua? Vai voisiko kiertotalous olla avainasemassa energiatehokkuuden parantamisessa ja ympäristöystävällisemmän talouskasvun vauhdittajana? Näihin…

Read More

Kiertotalouden perusajatuksena on minimoida materiaalien ja energian käyttöä.

Kiertotalous on älykästä tulevaisuutta– ja vaatii rohkeutta

April 10, 2018 i Energia, Kiertotalous

Kiertotalous on tulevaisuudessa yhteiskuntien tapa toimia. Vaatii kuitenkin rohkeutta nähdä oma toiminta osana kokonaisuutta ja kokonaisvaltaista resurssiviisautta, pohtii Swecon blogissa kiertotalousasiantuntija Leena Pirhonen. Mitä kiertotalous tarkoittaa? Tätä kysymystä pohtii jo moni ja poliitikot tekevät töitä termin määrittelyn suhteen kiivaasti. Esimerkiksi EU:n kiertotalous strategiassa sanotaan, että: ”kiertotaloudessa tuotteiden lisäarvo säilytetään mahdollisimman pitkään, ja siinä eliminoidaan jäte”….

Read More