Swecon Blogi

Seuraa Swecon asiantuntijoiden blogikirjoituksia alan ajankohtaisista aiheista

Katutilan suunnittelu tulisi kääntää ylösalaisin

YK:n arvion mukaan vuonna 2050 peräti 70 prosenttia maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Silti kaupunkiympäristöjä ja maankäyttöä suunnitellaan yhä lähtökohdista, jotka eivät lisää asukkaiden viihtyvyyttä, hyvinvointia ja tasa-arvoa. Esimerkiksi eurooppalaisissa kaupungeissa autoliikenne ja pysäköidyt ajoneuvot vievät jopa 50–70 prosenttia julkisesta tilasta, ja 70 prosenttia EU:n kansalaisista hengittää päivittäin terveydelle haitallista ilmaa. Autoliikenteen priorisoinnin sijaan katutilaa tulisi…

Read More

Hei kaupunki, milloin viimeksi kävit terveystarkastuksessa?

Rakennukset ja kadut pitävät arkemme rattaat pyörimässä, mutta tarvitaan vähän muutakin, jotta elinympäristössä on oikeasti hyvä olla. Maankäytön suunnittelijana olen taajamiemme terveydestä ja hyvinvoinnista huolissani. Oli määritelmä mikä tahansa, valtaosa suomalaisista asuu jo kaupunkimaisilla alueilla: Tilastokeskuksen mukaan 86 prosenttia taajama-alueilla, Suomen ympäristökeskuksen mukaan 72 prosenttia kaupunkialueilla. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen ovat ilmaston kannalta välttämättömiä, mutta…

Read More

Meidän on sopeuduttava muuttuvaan ilmastoon – strateginen suunnittelu luo pohjan kestäville kaupungeille

Ilmastonmuutosta pitää torjua kaikin mahdollisin keinoin, mutta rinnalle tarvitaan myös sopeutumissuunnitelma. Sellaisen on tehnyt vainnoin joka neljäs Euroopan kaupunki, todetaan Swecon tuoreessa Urban Insight -raportissa. Jotta tänä päivänä suunnittelemissamme kaupungeissa olisi turvallinen ja hyvä elää myös tulevaisuudessa, muuttuvan ilmaston vaikutukset on tunnistettava ja niihin on sopeuduttava ajoissa. Sopeutuminen ei jää kiinni kyvystä tuottaa uusia ideoita ja…

Read More

Kaupunki ei ole vain rakennusten ja päällysteiden valtakunta – luonnon tulee olla osa kaupunkilaisten arkea

Koronaepidemia on osoittanut, kuinka merkittävä voimavara luonto on. Keväällä uutisoitiin ruuhkautuneista metsistä ja retkeilyalueista, kun kaupunkilaiset ryntäsivät koronaa pakoon luontoon. Luonnolla on merkittävä rooli ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Yli puolet maailman ihmisistä asuu kuitenkin kaupungeissa, moni kaukana luonnosta. Tulevaisuudessa määrä vain kasvaa, kun kaupungistumisen trendi kiihtyy. Samanaikaisesti luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti köyhtyy maailmanlaajuisesti, eikä…

Read More

Sweco sitoutuu Science Based Targets -aloitteen mukaisiin päästövähennyksiin – lähes tuhannen yrityksen joukossa on voimaa

Syyskuussa Swecon konsernin kestävän kehityksen johtaja Mattias Goldmann allekirjoitti Science Based Targets -sitoumuksen, mikä tarkoittaa sitä, että sitouduimme yrityksenä asettamaan tieteellisesti arvioidut tavoitteet päästöjemme vähentämiseksi. Sitoumus on YK:n Global Compactin, Carbon Disclosure Projectin, Maailman luonnonvarainstituutti WRI:n ja WWF:n yhteinen, ja sen tavoite on saada yritykset tekemään Pariisin sopimuksen mukaisia päästövähennyksiä toiminnoissaan. Näin ilmaston lämpeneminen rajoitetaan…

Read More

Koronakriisistä voi seurata kestävämpi maailma – Löytyykö sinulta Veikka Gustafssonin rohkeutta lähteä valloittamaan aikamme suurinta haastetta?

Maailmanpankki, Euroopan komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto sekä YK ovat yksimielisiä siitä, että koronakriisin jälkeinen elvytys on tehtävä ekologisesti kestävällä tavalla. Yhteinen tavoite on ensiarvoisen tärkeä lähtökohta. Kaupungeilla on valtava potentiaali kestävän arjen aikaansaamiseksi. Hyvällä suunnittelulla ja oikeanlaisilla rakenteilla on mahdollista vaikuttaa energiamurroksen etenemiseen, asumisen ja liikenteen hiilijalanjälkeen sekä ihmisten käyttäytymiseen. Kaupunkien kaavoituksella vaikutetaan välillisesti myös tuleviin…

Read More

Suomen rakennuskannan täytyy sopeutua lämpenevään ilmastoon – kotien viilentämisen tarve kasvaa

Moni varmasti nauttii parhaillaan aurinkoisesta kesäsäästä, mutta useissa kodeissa sisälämpötilat alkavat kivuta lähemmäs 30 astetta ja oleskelu on tukalaa. Ilmasto lämpenee ja pitkät hellejaksot lisääntyvät myös meillä Suomessa. Nykyinen rakennuskantamme on kuitenkin suunniteltu kestämään talvia ja kylmyyttä. Suomen viime vuosien helletilastot osoittavat, että mittaushistoriamme neljä pitkäkestoisinta hellejaksoa sijoittuvat kaikki 2000-luvulle, vuosille 2003, 2010, 2014 ja…

Read More

Infrasektorin hiilipäästöt saatava kuriin – jopa puolet yhteiskunnan hiilijalanjäljestä on johdettavissa infraan

Voisimme suoristaa monta mutkaa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Infrasektorilla päästöjen ja niiden kustannusten suuruuteen on mahdollista vaikuttaa kaikkein eniten hankkeiden alkuvaiheessa. Siksi katse pitäisi suunnata suunnittelua ohjaaviin suurten linjojen strategisiin päätöksiin. Rakennetun ympäristön hiilipäästöjen rajoittaminen on avain ilmastokriisin ratkaisemiseen. Infrarakentamisen päästöistä puhutaan kuitenkin vielä vähän. Julkinen keskustelu keskittyy käytön aikaisiin ympäristövaikutuksiin, joihin verrattuna rakentamisesta aiheutuvat…

Read More

Suomen tulisi olla hiilineutraali vuonna 2035 – Katse on käännettävä yksittäisistä rakennuksista kokonaisiin kortteleihin ja tästä hetkestä rakennuksen koko elinkaareen

Jos energiatavoitteet halutaan saavuttaa, hallitukselta tarvitaan voimakasta ohjausta oikeaan suuntaan. Nykyinen rakentamisen laatu ei vastaa tulevaisuuden energiatehokkuusvaatimuksiin. Rentouduin kesälomalla ja luin läpi keväällä julkaistun hallitusohjelman. Ilahduin siitä, että hallitus on nostanut kärkihankkeekseen hiilineutraaliuden ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen. Hallitus haluaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja että Suomesta tulee maailman ensimmäinen fossiilisista polttoaineista vapaa hyvinvointiyhteiskunta….

Read More

Suunnitelmallinen korjausrakentaminen tekee kertakäyttörakennuksista tarpeettomia ja purkubuumista menneisyyttä

Jokaisen elinkaaren varrelle osuu pientä remppaa. Hammaslääkäri paikkaa hampaaseen tulleen reiän tai hieroja avaa taas kerran jumiutuneen alaselän. Jos nämä huoltotoimenpiteet laiminlyö, ongelmat ennen pitkää kasautuvat. Onkin pakko laittaa kerralla uusiksi koko hammasrivistö tai operoida selkä kuntoutuksineen kaikkineen. Rakennusten terveyttä tulisi ylläpitää siinä missä ihmiskehonkin. Kun korjausrakentamiseen suhtaudutaan suunnitelmallisesti ja korjaustarpeet kartoitetaan ajoissa, ei jouduta…

Read More