Ihmisen arjessa jaksottuvat työssä käyminen, oma aika ja nukkuminen. Aamu alkaa rutiineilla, ja rutiineja riittää pitkin päivää niin työssä kuin työpäivän jälkeenkin. Tutut toimet, tutut henkilöt, tutut palaverit ja tutut harrastukset täyttävät päivämme ja ajatuksemme jäsentäen elämäämme ja tehden elämästä, ja työelämästä, helpommin hahmotettavan ja ymmärrettävän. Rutiinit vähentävät stressiä ja auttavat suoriutumaan tehokkaammin.
”Oma aika” käsitteenä vaihtelee kulttuurisesti, mutta me olemme tottuneet ymmärtämään sen vahvasti siksi ajaksi, kun emme ole töissä. Oikeasti kuitenkin jokainen hetki elämästämme on omaa aikaa. Samalla tavalla kuin olemme lempiharrastuksemme parissa nauttien elämästä, myös tiukimman projektipalaverin aikana elämme sitä samaa omaa elämää. Kun elämän pyrkii näkemään kokonaisuutena, voi paremmin suhtautua työelämän haasteisiin. Ne eivät olekaan haasteita, vaan oman kehittymisen mahdollisuuksia. Raskas koettelemus projektityöhön kouluttautumisessa voikin olla lapsenomaista uuden oppimisen nauttimista. Pitkälti on asenteesta kiinni, miten näemme meitä kuormittavat tekijät ja kuinka selviydymme niistä.
Huonona päivänä työkaverit ja joustaminen auttavat jaksamaan
Sitten on niitä päiviä, kun väsyttää ja mistään ei tahdo tulla mitään. Katse hakeutuu kelloon, ja mieli haikailee jo illan tekemisiin.
Niinä päivinä korostuvat työn joustavuus, työkavereiden rooli ja muut hyvinvointia ylläpitävät tekijät. Enemmistö työnantajista tiedostaa tämän ja panostaa työntekijöiden työhyvinvointiin. Työntekijän hyvinvointi nähdään hyvän tekemisen lisäksi tuottavuutta parantavana keinona. Vähemmän stressiä tarkoittaa työntekijöiden pysyvyyttä ja työn pitkäjänteistä kehitystä.
Esimerkiksi omalla toimistolla työntekijöitä aktivoidaan osallistumaan yhteisiin tapahtumiin ja aktiviteetteihin. Säännöllisissä keskusteluissa käydään työasioiden ohella läpi myös työntekijän jaksamista ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Näin kukaan ei jää yksin ja työpaikoilla esiintyville negatiivisille ilmiöille ei anneta tilaa kehittyä.
Jokainen on vastuussa omasta ja muiden hyvinvoinnista
Mistä asioista kehittyy hyvinvoiva työyhteisö? Hyvinvointia ei tietenkään voi vain päättää olevan olemassa, vaan siihen täytyy jatkuvasti panostaa. Tässä on omia havaintojani:
- Lähimmät työkaverit muodostavat suurimman osan vuorovaikutustilanteista, joten niillä on luonnollisesti suuri merkitys.
- Työn ohjaamisella ja esimiestyöskentelyllä on oma roolinsa.
- Loppupeleissä tietenkin työntekijä itse on eniten vastuussa jaksamisestaan. Itse voi myös luoda ympärilleen ilmapiiriä, jossa muillakin on mahdollisuus toteuttaa omaa asiantuntijuuttaan ja kehittää osaamistaan.
- Itse voi myös puuttua epäkohtiin ja kertoa jos esimerkiksi oma työtaakka on liian suuri tai toisen käytöksessä on jotain vialla. Hyvä työnantaja kannustaa työntekijää juuri omatoimisuuteen ja ottamaan kantaa.
- Työnantajan kiinnostuksesta kertoo esimerkiksi panostaminen henkilöstökyselyihin ja niiden ottaminen vakavasti. Sitä on myös esimiestyön jatkuva kehittäminen ja esimiesten aktivointi. Sitä on myös jouston antaminen työajassa ja työmäärässä.
Olen nyt työskennellyt Swecolla kaksi vuotta. Minun on ollut helppoa ajatella työnantajaani työntekijöitä kannustavana, yhteiskuntaa kehittävänä ja rakennusalan toimintaympäristöä parantavana toimijana. On ilo löytää hyviä esimerkkejä onnistuneesta työyhteisöstä ja toimivista kehittämisratkaisuista omasta työyhteisöstä.
Hyvä työarki rakentuu pitkälti samoista tekijöistä kuin hyvä oma arkikin. Hyviä käytäntöjä omassa työyhteisössäni ovat aktivointi, asiantuntijuuden jakaminen ja toimenpiteiden säännöllisyys. Ennustettavuus tekee tekemisen suunnittelusta turvallista. Hyvät kaverit ja heidän tukensa auttavat jaksamaan silloin kun tekeminen tuntuu uuvuttavalta. Säännöllinen tsemppaaminen ja positiivisten asioiden esille nostaminen pitävät hyvää ilmapiiriä yllä. Itsellenikin tärkeimmät voimavaroja vahvistavat tekijät ilmenevät juuri vuorovaikutustilanteissa.
Jokainen päivä on hyvä tehdä myös tietoinen päätös ottaa toiset huomioon. Joskus se tarkoittaa kannustamista, joskus rauhaan jättämistä. Ajan kanssa työyhteisössä opitaan tuntemaan toisemme ja huomioimaan miten kenenkin kanssa leivotaan päivästä parempi.
Mitä hyviä käytäntöjä sinun työyhteisössäsi on? Mikä sinulle on tärkeintä hyvässä työyhteisössä?
Mika Partanen toimii rakennesuunnittelijana Oulussa ja haaveilee kunnon kohottamisesta sekä ikuisesta kesästä.