Jokainen ihminen ja jopa yritys rutinoituu aika-ajoittain omassa toiminnassaan, kun kyseistä tehtävää on tehty riittävän pitkään. Tällöin helposti sokeutuu omalle toiminnalleen ja jossain vaiheessa oma kehitys pysähtyy, mikäli emme saa riittävän usein palautetta omasta toiminnasta.
Monessa organisaatiossa varsinkin näin etätyöaikana työntekijät usein kokevat puurtavansa yksin. Elämme ilman eleitä ja ilmeitä, sanallisen viestinnän varassa. Teams-palavereissa mikropalaute, vaikka ohimennen annettu kommentti ”hyvin hoidettu aamun tapaaminen” tai ” toihan hoitui hyvin” on saattanut unohtua täysin. Ohimennen heitetyt kommentit eivät ainakaan itselläni ole tuntuneet niin luontevilta linjoja pitkin, vaan tällöin tulee keskityttyä enemmän palaverin aiheena olleeseen asiaan.
Kuitenkin myönteinen palaute innostaa tekemään jatkossakin hyvää työtä. Se antaa energiaa sekä vahvistaa työn imua ja positiivisia tunteita. Niiden taas tiedetään laajentavan ihmisen ajattelumalleja.
Asiantuntijatyön tulevaisuus
Nyt on kuitenkin aika unohtaa menneiden aikojen muistelu, sillä etätyöskentely on tullut jäädäkseen.
Kuinka siis riittävä palautteenanto tulisi hoitaa jatkossa? Tässä on moni esihenkilö ja projektin vetäjä joutunut viimeisen vuoden aikana kehittämään uusia toimintatapoja. Tässä pari itselläni toiminutta työkalua.
- Lisään kokousten asialistaan viimeiseksi kohdan palaute, jossa jokainen antaa lyhyesti plussat miinukset päivän palaverista. Tätä ei kannata kuitenkaan käyttää täysin rutiinin omaisissa kokouksissa joka kerta, jotta tämä tuo vielä jotain lisäarvoa. Rutiinikokouksissakin tämä voi olla ottaa säännöllisesti esiin ja kysymys voi olla esimerkiksi, kuinka haluaisit muuttaa kokouskäytäntöä.
- Isoissa kokouksissa ei myöskään joka kerta kannata kysyä kaikilta mielipidettä, koska tämä suurella osallistujamäärällä johtaa kokouksen venymiseen yli sille varatun ajan, vaan valitse satunnaisesti aina joltain saatava palaute.
- Arkena toimistolla annetut pienet palautteet ja kuulumisien vaihdot olisi tärkeää saada mahdollisimman hyvin jatkumaan myös etäaikana. Lisää tietoisesti soittamista viestien sijaan, jossa käyt ne samat kuulumiset läpi, jota tulisi tehtyä toimiston kahvikoneellakin.
- Positiivista palautetta on usein helpompi antaa, kuin rakentavaa palautetta. Rakentavan palautteen antaminen onkin taitolaji, jotta siitä on enemmän hyötyä, kuin haittaa. Varsinkin rakentavan palautteen osalta olisi tärkeää nähdä interaktiivisesti, kuinka palautteen saaja suhtautuu siihen ja ohjata keskustelua sen mukaan. Etätyössä tämä on paljon haastavampaa kuin kasvotusten. Etätyössä korostuu se, kuinka hyvin kuuntelet toista osapuolta. On hirveän helppoa tehdä samalla hieman muita töitä siinä samalla, kun olet etäneuvottelussa, mutta tällöin aito kuunteleminen unohtuu. Tuskin lukisit sähköposteja, kun juttelet kasvotusten?
Palautteen perimmäinen tarkoitus on aina auttaa palautteen saajaa parantamaan toimintaansa ja menestymään tätä kautta paremmin tehtävässään. Tämä onkin pointti, joka kannattaa muistaa, kun seuraavan kerran annat palautetta.
Kehitä ja kehity, anna ja pyydä palautetta.
Mitä keinoja sinä olet ottanut käyttöön palautteenannossa etäaikana?
Kirjoittaja: Jussi Mäkelä, osastopäällikkö, Sweco
Lue myös nämä Jussin kirjoitukset: