Kemikaalit ovat elintasomme ja talouden kannalta välttämättömiä ja niitä käytetään useissa tutuissa päivittäistavaroissa. Kemikaaleja on niin elektroniikassa, kosmetiikassa, tekstiileissä, leluissa kuin monissa muissakin kuluttajatuotteissa. Kemikaaleja tarvitaan myös esimerkiksi lääkkeiden ja elintarvikkeiden tuotannossa sekä niiden pakkaamiseen käytettävissä materiaaleissa.
Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että niissä esiintyvät vaaralliset aineet voivat aiheuttaa syöpää, häiriöitä elintoiminnoissa, rokotteiden siedon heikkenemistä tai suurempaa altistumista erilaisille sairauksille. Miten kemikaaleja tulisi hallita, jotta niiden haitat saataisiin minimoitua?
Safe and sustainable by design
EU:n vuonna 2020 julkaistun kemikaalistrategian myötä pyritään entistä paremmin suojelemaan ihmisten ja ympäristön terveyttä, tukemaan innovaatioita, kieltämään myrkylliset kemikaalit ja rajoittamaan altistumista hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille sekä kemikaalien haitallisille yhteisvaikutuksille.
Turvallisten ja kestävien tuotteiden suunnittelun periaate (Safe and sustainble-by-design, SSbD) vaatii kemikaalien vaarojen tunnistamista ja huomioimista tuotekehitysvaiheessa. Myrkyllisten kemikaalien käyttöön pyritään vaikuttamaan jo suunnitteluvaiheessa sen sijaan, että niitä valvottaisiin sitten kun tuotteet ovat jo markkinoilla.
Toinen pääperiaate on se, että haitallisimpien kemikaalien käyttö sallitaan vain, mikäli ne ovat välttämättömiä terveyden, turvallisuuden tai yhteiskunnan toiminnan kannalta. EU:n Joint Research Center:n julkaisussa on koottu kestävyyttä koskevat näkemykset teollisuudelta ja sidosryhmiltä ja pyritty määrittelmään SSbD:lle kehykset, joiden kriteerien mukaan kestävyyden eri ulottuvuudet tulisi huomioida.
Toiminnanharjoittajille lankeaa velvoitteita – innovaatioista kilpailuetua
REACH-, CLP- ja biosidi- ja kasvinsuojeluaineasetuksissa on jo mekanismeja, jotka edistävät tai edellyttävät yrityksiä etsimään korvaavia aineita vaarallisempien aineiden tilalle. Yritykset, jotka valmistavat tuotteita, materiaaleja tai kemikaaleja, ovat velvollisia korvaamaan vaarallisia aineita tuotteissaan vähemmän haitallisilla aineilla. Yhtä kaikki velvoitettuja ovat yritykset, jotka käsittelevät toiminnassaan tavaroita, materiaaleja tai kemikaaleja. Periaate kattaa ison joukon teollisuuden toimijoita. Korvaamiseen voivat pian pakottaa myös tiettyjen käytössä olevien aineiden käyttöön kohdistuvat lakisääteiset rajoitukset, luvanvaraisuus tai käyttökiellot. On siis järkevämpää varautua muutoksiin hyvissä ajoin.
Toiminnanharjoittaja voi saada etuja korvaustoimenpiteitä tarkastelemalla. Toimenpiteillä voidaan
- vähentää säädöksiin ja niissä asetettuihin velvoitteisiin ja sidosryhmiin liittyviä liiketoimintariskejä ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
- lisätä mahdollisuuksia innovaatioihin, ja niiden myötä saada kilpailuetua.
- mahdollistaa jatkuvaan parantamiseen tähtäävät toimenpiteet.
- parantaa työturvallisuutta.
- vähentää vaarallista jätettä.
Korvaamisen viisi askelta
Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään käytössä oleviin kemikaaleihin sisältyvät aineet ja niiden vaarat. Selvityksessä tulisi huomioida prosessissa käytettävien aineiden lisäksi valmistuksen jälkeen tuotteeseen jäävät aineet sekä mahdollisesti sivutuotteissa ja jätteissä esiintyvät aineet.
Toisessa vaiheessa identifioidaan ja priorisoidaan korvattavat kemikaalit. Aloitetaan esimerkiksi SVHC-aineiden eli erityistä huolta aiheuttavien aineiden korvaaminen.
Kolmanneksi prosessissa on vaihtoehtoisten kemikaalien, kemikaalittomien menetelmien tai muiden teknisten sovellusten hakeminen. Erityisesti kemikaaleja korvattaessa toisilla kemikaaleilla tulee olla huolellinen. On selvitettävä tarkkaan niiden ominaisuudet ja ennakoitava lainsäädännön vaatimukset tai vireillä olevat aineita koskevat rajoitukset. Tämä vaatii monialaista yhteistyötä kemikaaliturvallisuuden ja teknisen turvallisuuden sekä tuotteiden ja prosessin erinomaista tuntemusta. Neljännessä vaiheessa, kun korvaavia aineita tai menetelmiä on löytynyt, on aika arvioida niitä ja valita korvaavat aineet.
Viimeisenä, mutta erittäin pitkän aikajänteen vaativana askeleena voidaan pitää tuotekehitystä; mikäli korvaavia aineita tai menetelmiä ei löydy, on mahdollisuus kehittää uusia korvaavia aineita.
Heidi Määttä, elintarviketurvallisuusasiantuntija, Sweco, heidi.maatta@sweco.fi
Tarvitsetko apua kemikaaliturvallisuuskysymyksissä? Asiantuntijoiltamme saat luonnontieteellisen ja juridisesti perustellun näkemyksen kemikaalien hallintaan. Kokemusta ja osaamista löytyy niin kemikaalien vaarojen arviointiin, luokitteluun, altistumisen arviointiin kuin säädösten tulkintaan liittyvissä asioissa.