Terveisiä Oulun jätehuoltopäiviltä, joilla kuultiin mielenkiintoisia esityksiä kiertotaloudesta, kierrätyksestä ja jätehuollosta useista eri näkövinkkeleistä.
Näistä aiheista puhuttaessa ei voi välttyä mainitsemasta aihepiiriin liittyvää runsasta sääntelyä. Heinäkuussa astuivat voimaan jätelainsäädännön uudistukseen liittyvät lakimuutokset (ks. juristimme blogi aiheesta viime keväältä) ja marraskuussa olisi tarkoitus saada voimaan 10 eri valtioneuvoston asetuksen muutokset täydentämään lakeja. Keskeisimpiä säännöksiä näissä ovat yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätystavoitteet, rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistavoitteet, eri toimijoita koskevat erilliskeräysvelvoitteet, yksityiskohtaiset kirjanpito- ja tiedonantovelvoitteet ja tuottajavastuun vähimmäisvaatimukset.
Taustalla EU-lainsäädäntö ja halu vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä
Lainsäädännön taustalla ovat EU-lainsäädännön toimeenpano kansalliseen lainsäädäntöön ja toki myös nykyisen hallitusohjelman toteuttaminen, eli kierrätyksen lisääminen ja Suomen roolin vahvistaminen kiertotalouden edelläkävijänä.
Huhtikuussa 2021 hyväksyttiin valtioneuvoston päätös strategisesta kiertotalousohjelmasta, joka tähtää siihen, että Suomi on vuonna 2035 hiilineutraali kiertotalous-yhteiskunta. Lisäksi parhaillaan päivitettävänä ovat myös valtakunnallinen jätesuunnitelma, kansallinen kemikaaliohjelma sekä muovitiekartta.
Regulaatiolla, suunnitelmilla ja strategioilla on samat hyvät ja välttämättömät tavoitteet: lisätä kierrätystä ja uusiomateriaalien entistä laajempaa käyttöönottoa ja pyrkiä siten kohti hiilineutraaliutta ja ehkäistä ja hillitä ilmastonmuutosta.
Sääntelyn kiihtyminen vaikuttaa positiivisesti alan tutkimus- ja kehitystyöhön
On ymmärrettävää, että suuri määrä osittain kiireisellä aikataululla tehtyä sääntelyä saa osakseen myös kriittistä arviointia (erityisesti kertakäyttömuovidirektiivi SUP). Kritiikin aiheita ovat muun muassa päällekkäinen sääntely, eri maiden lähtökohtien ja olosuhteiden riittämätön huomiointi, ylioptimistiset aikataulutavoitteet, puutteellinen ohjeistus ja epäselvät määritelmät, säätäjien puutteellinen ymmärrys ja tietopohja sekä päätösten poliittisuus.
Positiivista kuitenkin on, että sääntelyn kiihtyminen edistää myös alan innovaatio-, tutkimus- ja kehitystyötä. Jätehuoltopäivillä kuultiin esityksiä mm. muovin kemiallisesta kierrätyksestä sekä poistotekstiilien jalostuksesta. Uusiomateriaalien tuotteistaminen ja siihen liittyvät sivutuote- ja EOW-menettelyt (End-Of-Waste) ovatkin yksi merkittävä osa-alue kiertotaloudessa. Tässä kohtaa lainsäädännössä liikutaan jo kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapinnoilla.
Jäte- ja kiertotaloussektorilla ja ympäristöalalla ylipäätään tapahtuu nyt paljon nopealla tahdilla. Swecolta löytyy laaja joukko niin kiertotalouden kuin laki- ja ympäristöalan asiantuntijoita. Autamme mielellämme kaiken kokoisissa jätteisiin ja kiertotalouteen liittyvissä projekteissa. Olethan meihin yhteydessä!
Vilma Skinnari, Teollisuuden ympäristökonsultoinnin tiimipäällikkö, Sweco