Päästäksemme irti fossiilisista raaka-aineista ja saavuttaaksemme ilmastotavoitteemme, hiiltä tulee kierrättää ekologisesti kestävästi.
Uusiutuvaan hiileen perustuvassa taloudessa kemikaalien ja materiaalien valmistuksessa hyödynnetään kestäviä biomassan lähteitä, orgaanisia jätevirtoja ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjä, joiden jalostus mahdollistetaan uusiutuvan energian avulla.
Uusiutuvan hiilen potentiaali olisi hyödynnettävä laaja-alaisemmin jo tänään eikä odottaa tulevaisuuteen. Se ei ole pelkästään vaihtoehtoinen raaka-aine fossiilisista raaka-aineista valmistetuille ns. drop-in kemikaaleille vaan sen avulla voidaan tuottaa aivan uusia molekyylejä turvallisten ja paremmin kierrätykseen soveltuvien materiaalien valmistukseen.
On tärkeä muistaa, että kemikaaleja ei voida tuottaa hiilivapaasti, koska orgaanisten kemikaalien koostumuksesta iso osa on hiiltä. Esimerkiksi tolueenin hiilijalanjäljestä 73 % aiheutuu molekyylirakenteen sisältämästä hiilestä ja loput tulee tuotannosta. Onneksi kemikaalien valmistuksessa voidaan hyödyntää vaihtoehtoisia hiilen lähteitä.
Kestävillä muovimarkkinoilla petraamisen varaa myös Suomessa
Merkittävät raaka-aineiden tuottajat, öljynjalostajat, energiatoimijat ja teknologiatoimittajat kehittävät ja demonstroivat uusia kestäviä tapoja tuottaa polyeteeniä, polypropeenia ja polystyreeniä uusiutuvista raaka-aineista sekä hyödyntää käytönjälkeistä mekaaniseen kierrätykseen kelpaamatonta muovijätettä kemiallisen kierrätyksen avulla. Muovijäte voidaan nesteyttää pyrolyysin avulla ja syöttää jalostamon höyrykrakkerin syötteeksi. Näin saadaan valmistettua muovien, kemikaalituotteiden ja polttonesteiden raaka-aineita.
Tällä hetkellä biomuovien osuus maailman muovimarkkinoista on vasta alle yhden prosentin luokkaa. Suomi on kierrättäjien maa ja meillä on ollut jo pitkään käytössä hyvä pullopanttijärjestelmä. Muovien kokonaiskierrätysaste jää silti yllätykseksemme alle 20 % tasolle.
Kohti hiilinegatiivista teollisuutta
Tavoittelemme hiilinegatiivisuutta eli hiiltä ilmakehästä poistavaa nettovaikutusta, joka estää tai hidastaa ilmastonmuutosta.
Tutkitaan hiilidioksidipäästöjä teollisuuden näkökulmasta: Tehtaan piippujen pistemäisistä päästölähteistä saatavaa hiilidioksidia on kannattavampaa kaapata kuin ilmakehästä, jossa sen pitoisuus on alhainen, noin 0,039 %. Tarvittava energiamäärä 1 hiilidioksiditonnin kaappaamiseksi sellutehtaan päästöistä kuluttaa noin 290 kWh, sementtitehtaasta noin 960 kWh ja suoralla kaappauksella ilmakehästä (DAC) vastaavasti noin 2000 kWh. Tehdaspaikkojen hiilidioksidipäästöt tarjoavatkin ainutlaatuisen mahdollisuuden uusien teollisten ekosysteemien rakentamiselle sekä arvokemikaalien, kestävien lentopolttoaineiden (SAF) ja vaikkapa betonin tuottamiselle.
On hienoa, että hiilidioksidista osataan jo sähkön avulla tuottaa karjarehun säilöntäainetta (muurahaishappoa), ruokapakkausten termoplastisten polymeerien raaka-ainetta (glykolihappoa) ja pinnoitetun paperin ristisilloittajaa (glyoksaalia).
Tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteispeliä ratkaisujen löytämiseksi ja käyttöönottamiseksi sekä uusia bisnesmalleja ja yhteiset pelisäännöt. EU tukee laitoksia ja testiprojekteja mm. Innovation Fundin kautta. Ohjelman seitsemän ensimmäisen projektin yhteenlaskettu kustannus on noin 1,1 Mrd. €. Rahoitettujen hankkeiden joukossa on Suomesta mukana puhtaan vedyn SHARC-hanke.
Swecon asiantuntijat auttavat teollisia toimijoita arvioimaan ja toteuttamaan ratkaisuja, joissa uudet teknologiat edistävät resurssiviisasta, laajapohjaista raaka-aineiden käyttöä ja siten kestävän hiilen kiertoa kohti ilmastoneutraalia tuotantoa. Biotalouspalvelumme kattavat esimerkiksi biopohjaiset kemikaalit ja materiaalit, kuitutuotteet ja biopolttoaineet.
Ole meihin yhteydessä!
Janne Hulkko, Specialist, Biobased Industry