Käytämme kosmetiikkaa päivittäin ihon hoitoon, hygieniaan ja meikkaamiseen. Kosmetiikan valintaan vaikuttavat monet seikat: tuotteen tunnettuus, turvallisuus, luonnonmukaisuus, käyttöikä ja saatavuus. Myös eettiset kriteerit vaikuttavat entistä enemmän valintaamme. Olemme pohtineet kosmetiikkaturvallisuutta blogissamme niin kuluttajan, valvojan kuin valmistajan näkökulmasta. Vastuu kosmetiikan turvallisuudesta kuuluu kaikille toimijoille.
Yhä useampi meistä haluaa käyttää ympäristöystävällistä, luonnonmukaista, eläimiä kunnioittavaa ja turvallista kosmetiikkaa. Jotta voimme varmistaa, että tuote on halutun kaltainen, on selvitettävä valmisteen raaka-aineet, valmistustavat ja pakkauksen valmistamiseen sekä logistiikkaan liittyvät seikat. Haluamme valita tuotteen, joka on tehty mahdollisimman kestävin ja ympäristöystävällisin tavoin. Luotamme helpommin tuotteisiin, joiden turvallisuudesta ja ekologisuudesta olemme tietoisia.
Itselle sopivan tuotteen valintatilanne ei kuitenkaan ole aina helppoa, varsinkin, jos tuote tulee EU:n ulkopuolelta. Joskus vegaaninen tuote kuormittaa enemmän luontoa kuin joku toinen vastaava tuote. Vegaanisten tuotteiden raaka-aineena käytetään mm. synteettisiä valmisteita eläinperäisen raaka-aineen sijaan.
Kulutamme kosmetiikkaa päivittäin ja hygienian, saippuan ja desinfiointiaiheiden tarve on korostunut voimakkaasti koronapandemian aikana. Kulutuksen kasvamisen myötä meillä on yhä suurempi vastuu tuotteen turvallisuuden arvioinnissa.
Kosmetiikan tulee olla turvallista oikein käytettynä
Kosmetiikan turvallisuuden varmistamiseksi lainsäädäntö velvoittaa valmistajia ja markkinoijia toimimaan vastuullisesti. Kosmetiikkalainsäädännön lisäksi kuluttajaa suojaa yleinen kuluttajansuojalainsäädäntö sekä markkinointia koskeva lainsäädäntö. Lähtökohtaisesti kuluttajan tulee voida luottaa kaupan olevien tuotteiden turvallisuuteen.
Toisaalta tuotteiden turvallisuus arvioidaan valmistajan puolelta olettaen, että tuotteita käytetään ohjeiden mukaisesti. Globaalin nettikaupan myötä kuluttajansuojan ennustettavuus heikkenee, koska EU:n ulkopuolelta suoraan tilattaessa tuotteeseen ei sovelleta EU-lainsäädäntöä. Tällöin kuluttajalle jää suurempi vastuu tuotteen turvallisuuden arvioinnissa.
Rooli | Vastuu | Muita huomioita |
Viranomainen (TUKES) | Valvonta Neuvonta |
|
Viranomainen (EU) |
CPNP-tietokanta |
|
Valmistaja | Turvallisuusarviointi Hyvät tuotantotavat Ilmoitus CPNP-tietokantaan |
Alati päivittyvän lainsäädännön seuraaminen ja toimeenpano järjestettävä. |
Markkinoija | Ei harhaanjohtavaa markkinointia Toimitusketjun luotettavuus |
Huomioitava myös herkemmät kuluttajaryhmät kuten lapset. |
Kuluttaja | Ohjeiden noudattaminen | Jos tilaa suoraan EU:n ulkopuolelta, tuotteen ei tarvitse noudattaa EU-sääntelyä. |
Turvallisuuden lisäksi kuluttajilla on muitakin laatuvaatimuksia. Raaka-aineet eivät saa olla eläinperäisiä tai aineiden turvallisuutta ei saa olla testattu eläimillä. Kosmetiikan valmistuksessa käytettävät perusraaka-aineet ovat olleet käytössä kauan ja niiden turvallisuus tunnetaan. Aineita on vuosien saatossa testattu erilaisilla toksikologisilla menetelmillä, myös eläinkokeilla.
Jotta raaka-aineita voi tänä päivänä käyttää kosmetiikan valmistuksessa, tulee niiden olla tutkitusti täysin turvallisia. Kosmeettisia valmisteita itsessään ei enää saa testata eläimillä.
Tämän lisäksi osa kuluttajista ei halua käyttää eläinperäisiä raaka-aineita, vaan tuotteiden tulee olla vegaanisia. Haasteena on, ettei lainsäädännössä ole vielä järjestelmää tuotteen vegaanisuuden varmistamiseksi, vaan toiminta on kuluttajien kysynnän ohjaamaa.
Tämä jäljitettävyysongelma liittyy myös luonnonkosmetiikkaan. Luonnonkosmetiikalla tarkoitetaan tuotteita, joiden raaka-aineet ovat ns. luonnontuotteita eikä kemiallisen jalostuksen tuotteita. Tätäkään määritelmää ei löydy lainsäädännöstä, vaan se on markkinoiden luoma. Lainsäädännön vaatimukset ovat samat niin luonnonkosmetiikalle kuin muullekin kosmetiikalle. Luonnonkosmetiikan ympärillä on useita vapaaehtoisia sertifikaatteja, joiden jäljitettävyydessä on eroja. Kuluttajat joutuvat itse arvioimaan, mihin järjestelmään luottavat.
Kosmetiikan käyttö ja varastointi
Kosmeettisten valmisteiden säilyvyys on merkitty pakkauksiin. Säilyvyys on merkitty joko viimeisenä käyttöpäivänä tai vähimmäissäilyvyysaikana pakkauksen avaamisesta ohjeen mukaisessa paikassa säilytettynä. Meikkipussin pohjalta ja kylppärin kaapista löytyy usein vanhaksi menneitä purkkeja. Jos avaamishetkeä ei merkitse purkin kylkeen, se saattaa nopeasti unohtua ja tuote voi mennä huomaamatta pilalle.
Pilaantumisen estämiseksi valmisteet sisältävät säilöntäaineita, jotka estävät mikrobien kasvua valmisteessa. Jotta säilöntäaineita käytetään mahdollisimman vähän tai ei lainkaan, on kosmetiikan valmistukselta vaadittu ns. hyviä valmistustapoja (Good Manufactoring Practises, GMP).
Ihovoiteita ja muuta kosmetiikkaa voi tehdä myös itse. Kotona tehtyä saippuaa tai kasvonaamioita ovat jo monet kokeilleet. Mutta mikäli myyt tai annat lahjaksi omia tuotteitasi, on lainsäädännön vaatimukset oltava hallussa ja niitä on noudatettava.
Ympäristöystävällisempää kosmetiikkaa
Myös kosmetiikan valmistus ja kulutus kuormittaa ympäristöä. Osa kosmetiikan raaka-aineista ovat fossiilisia. Lisäksi pakkausmateriaalin valmistus ja kuljetus on merkittävä osa pienenkin tuotteen elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta. Kosmetiikassa muun muassa kuorintavoiteissa käytetään edelleen muovirakeita. Niiden käyttöä ollaan kuitenkin kieltämässä, jotta vesistöihin ei päätyisi mikromuovia.
Kosmetiikkateollisuudessa etsitään jatkuvasti uusia ja ekologisempia ratkaisuja, ja yritetään löytää keinoja hyödyntää esimerkiksi teollisuuden sivuvirtoja kosmetiikan tai pakkausmateriaalien raaka-aineina.
Eeva Punta, osastopäällikkö, Safety and Environment, Sweco