Olen aina ollut kiinnostunut ympäristöasioista. Siksi varmaan päädyinkin aluksi opiskelemaan insinööriksi, sitten diplomi-insinööriksi ja jotenkin päädyin vielä tekemään väitöstyötä ympäristötekniikkaan liittyen. Ihan hyvä päätös, näin jälkeenpäin ajatellen!
Aloitin Swecon teollisuuden ympäristökonsultointitiimissä syyskuun alussa ja minut on otettu hyvin vastaan sekä tiimissä että koko Swecon työyhteisössä.
Oma roolini teollisuuden ympäristökonsultoinnin tiimissä on tuoda uutta osaamista pilaantuneista maa-aineksista ja pohjavesistä, haitta-ainiden kulkeutumisesta ja käyttäytymisestä sekä riskinarvioinnista ja kunnostustekniikoista esimerkiksi perustila- ja Environmental Due Diligence -selvityksiin, kehittää uutta palveluntarjontaa sekä täydentää tiimiä esimerkiksi lupahakemusten teossa ja BAT-selvityksissä. Olen aina ollut kiinnostunut lupahakemuksista, riskinarvioinneista, raportoinneista sekä selvitystöistä ja uskon, että tutkijataustani antaa tähän erinomaiset eväät.
PIMA-projekteilla sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia
Pilaantuneet maat ja pohjavedet eli tuttavallisemmin PIMA-kohteet ovat mielenkiintoisia tapauksia siksi, että ne yleensä eivät ole asiakkaalle kovin mielekkäitä. PIMA on se pakollinen paha, mikä maksaa ja mikä on hoidettava pois, jotta esimerkiksi rakentaminen voi alkaa.
Haluaisinkin saada ihmiset näkemään paremmin kokonaiskuvan: käsittelemällä pilaantuman oikeaoppisesti, voidaan PIMA-projekteista saada sekä ihmiselle että ympäristölle turvallinen lopputulos.
Oma mielenkiintoni PIMA-projekteissa on suuntautunut kunnostuksen kestävyyteen. Kestävä kunnostus kattaa terminä käytettävien PIMA-kunnostustekniikoiden sosiaaliset, taloudelliset sekä ympäristövaikutukset. Esimerkiksi in situ -tekniikoiden kestävyys on usein vakaammalla pohjalla kuin massanvaihdon, sillä paikan päällä maaperässä tehtävään kunnostukseen liittyvät päästöt ja sosiaaliset vaikutukset jäävät vähäisemmiksi.
Toisaalta taas kunnostuksen taloudelliset vaikutukset voivat olla suuremmat. Kyse on monesti arvotuksesta ja siitä, mitä tekijöitä halutaan PIMA-projektissa painottaa.
PIMA-osaajaa kaivataan myös kiertotaloudessa
On hyvin tavallista, että moniin teollisuus- ja rakennuttamishankkeisiin tarvitaan PIMA-asiantuntijaa. Kohteessa saatetaan tarvita esimerkiksi riskinarviota paikalla aiemmin sijainneen toiminnan ympäristöriskien kartoittamiseksi. Riskinarvioinnin jälkeen voidaan arvioida, tarvitaanko jatkossa kunnostustoimenpiteitä ja miten ne voitaisiin toteuttaa mahdollisimman vähän muuta toimintaa häiritsevästi.
Lisäksi PIMA-asiantuntijaa voi hyödyntää esimerkiksi kohteissa, joissa on pohjavesien pilaantumisriskin mahdollisuus tai pohjavesi on jo pilaantunut.
Ympäristökonsultoinnin puolella myös PIMA-asiat nivoutuvat yhteen hyvin moniin eri palveluihin, esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiin ja kiertotalouteen. PIMA-massoja suunnitellaan tälläkin hetkellä käsiteltävän ja jopa hyödynnettävän erilaisissa kiertotalouspuistoissa.
PIMA-kentän tulevaisuuden näkymät
Kestävyysnäkökohtien lisäksi PIMA-asiat ja kunnostaminen tulevat siirtymään yhä enenevissä määrin riskiperusteisiksi. Jo nyt kunnostustarpeen arvioinnissa painotetaan riskitarkastelun tärkeyttä ja kohteen olosuhteiden tuntemusta sekä niiden vaikutusta haitta-aineiden käyttäytymiseen maaperässä ja pohjavedessä. Kaikkiin tilanteisiin sopivia kunnostusratkaisuja ei enää ole, vaan jokainen kohde räätälöidään erikseen. Tässä PIMA-asiantuntijan monipuolisuus korostuu ja työssä pääseekin käyttämään myös tietämystään muun muassa kemiasta, biologiasta ja toksikologiasta.
Sanna Jaatinen aloitti syyskuussa 2019 PIMA-asiantuntijana Swecolla. Ennen Swecoa Jaatinen työskenteli urakoitsijapuolella pilaantuneen maaperän ja pohjaveden in situ -kunnostusten ja T&K-hankkeiden kotimaisten ja ulkomaisten kohteiden parissa. Hän on väitellyt vuonna 2016 aiheesta ”Characterization and Potential Use of Source-Separated Urine”.