Tukesin ylläpitämän VARO-rekisterin mukaan teollisuuden tulipalot ovat vähentyneet merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Tulipaloon on kuitenkin varauduttava teollisessa toiminnassa. Kemikaaleja käsittelevän ja varastoivan yrityksen velvollisuutena on kaikissa tilanteissa, myös hätätilanteissa, huolehtia siitä, että kemikaalit eivät pääse maaperään, vesiin tai viemäriin. Tulipalon sammuttamisessa käytettävästä vedestä osa höyrystyy tai imeytyy palokohteen rakenteisiin ja irtaimistoon. Jäljelle jäävää vettä kutsutaan sammutusjätevedeksi.
Sammutusjätevedet eivät saa pilata ympäristöä
Sammutusjätevesien hallintaa suoraan käsitteleviä säädöksiä on vain kemikaaliturvallisuusasetuksessa, jonka 77 §:n nojalla sammutusjäteveden talteenotosta tulee tuotantolaitoksella huolehtia siten, ettei vesi voi pilata maaperää tai vesistöä ja siten, ettei se aiheuta vahinkoa jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Kyseisen lainkohdan mukaan tuotantolaitoksella tulee olla suunnitelmat ja tarvittaessa laitteistot tai menetelmät saastuneen sammutusveden käsittelemiseksi niin, ettei siitä aiheudu vaaraa.
Sammutusjätevesien hallinnassa on huomioitava myös ympäristönsuojelu-, jäte- ja pelastuslainsäädäntö. Esimerkiksi ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen ja ilmoituksenvaraisen toiminnan harjoittajan on ennakolta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi.
Lainsäädännön lisäksi standardit ja hyvän käytännön oppaat määrittelevät, miten sammutusjätevesiä hallitaan. Sammutusjätevesien hallinta on suunniteltava esimerkiksi kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien teollisuuslaitosten, jätehuoltolaitosten, kasvihuoneiden sekä maatilojen ja työmaiden toiminnassa.
Sammutusjätevesien vaikutusten laajuuteen ja merkittävyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat ympäristön herkkyys, palavan materiaalin ominaisuudet ja käytetyn sammutusveden määrä. Määrän lisäksi käytetyn sammutusveden laatu vaikuttaa keräilytarpeeseen. Nestepalojen sammuttamiseen käytettävät sammutusvaahdot ovat usein haitallisia vesistöille ja veden puhdistamoille. Mikäli sammutusjätevettä pääsisi ympäristöön, voidaan joutua puhdistamaan maaperää, kieltämään veden käyttö tai järjestämään pohjaveden tai pintaveden laadun seuranta. Sammutusjätevesien mukana maaperään voi joutua esimerkiksi raskasmetalleja tai palamisessa muodostuneita myrkyllisiä yhdisteitä.
Sammutusjätevesien hallintasuunnitelman kymmenen kysymystä
Kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaan toiminnanharjoittajan on estettävä rakenteellisin ratkaisuin kemikaalien saastuttaman sammutusjäteveden leviäminen ympäristöön tai hallitsemattomasti jätevedenpuhdistamolle. Kaikki vaarallista kemikaalia teollisesti käsittelevät ja varastoivat laitokset laativat sammutusjätevesien hallintasuunnitelman. Vaatimus sammutusjätevesien hallintasuunnitelman laatimisesta voi olla kirjattu myös laitoksen ympäristölupaan.
Hyvän hallintasuunnitelman sisältö
- toiminnan kuvaus
- ympäristöolosuhteiden kuvaus
- rakennusten ja piha-alueiden kuvaus
- vaarallisten kemikaalien ja jätteiden sekä palavien materiaalien varastojen kuvaus
- vesien johtamisen ja maanalaisten tilojen kuvaus
- kohteen paloturvallisuuden arviointi
- sammutusveden tarpeen ja syntyvän sammutusjäteveden määrän arviointi
- sammutusjätevesin hallinnan kuvaus, esimerkiksi talteenottomenetelmät ja kapasiteetti
- toimintavarmuuden ylläpidon kuvaus
- liitteenä mm. asemapiiros ja siihen tehdyt tarvittavat täsmentävät merkinnät
Tyypillisiä vaikeita asioita suunnitelman laatimisessa on mm. tunnistaa mahdolliset paloskenaariot. Jokaisella laitoksella on jotain erityistä, mihin ei ole käytettävissä kokemusperäistä tietoa. Kansainväliset onnettomuusraportit antavat tukea skenaarioiden laatimisessa. Tärkeä tietolähde on myös suuronnettomuusriskinarviointiraportit, joiden perusteella voidaan luoda pahin mahdollinen paloskenaario.
Suunnitelma tulee pitää ajan tasalla ja sen laatiminen vaatii asiantuntemusta kemikaalien vaarallisuuden arviointiin ja hallintaratkaisujen riittävyyteen. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat niin prosessin, palotekniikan kuin turvallisuuden osaaja, ja se laaditaan yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten, kuten pelastusviranomaisen kanssa. Näin varmistetaan realistinen ja toimiva suunnitelma pahan päivän varalle – suunnitelma, jota ei toivottavasti tarvitse koskaan soveltaa.
Auli Kostamo, tiimipäällikkö, vanhempi asiantuntija, kemikaaliturvallisuus, auli.kostamo@sweco.fi