Kemikaalien hallinnan maailma on täynnä lyhenteitä; ECHA, SVHC, SCIP ja monia muita. Tässä tekstissä keskitymme kolmeen mainittuun lyhenteeseen, sillä niihin liittyvät uusimmat kemikaaliturvallisuuden velvoitteet. Lisäksi SCIP-ilmoitusten kanssa alkaa olla jo kiire. Swecon asiantuntijat toimivat apunasi velvoitteiden täyttämisessä.
SCIP (Substances of Concern In articles and Products) tarkoittaa huolta aiheuttavia aineita esineissä ja moniosaisissa tuotteissa. Kyse on Euroopan Kemikaaliviraston (ECHA) ylläpitämästä tietokannasta, johon kootaan tieto esineistä, jotka sisältävät erityistä huolta aiheuttavaa ainetta (SVHC-ainetta) yli 0,1 painoprosenttia. Tietokannan tarkoituksena on mahdollistaa esineiden turvallinen hyötykäyttö niiden käyttöiän jälkeen, eli niiden päädyttyä jätteeksi. Tietokanta tarjoaa jätteiden käsittelijöille ja hyödyntäjille täsmällistä tietoa siitä, mitä vaarallisia ominaisuuksia esineiden valmistuksessa käytetyillä aineilla on, ja täsmällisesti missä osissa monimutkaisia tuotteita nämä aineet esiintyvät.
Ennen kuin tähän tavoitteeseen päästään, on esineiden valmistajilla ja maahantuojilla valtava työ kaiken tämän tiedon tuottamisessa, erittelemisessä ja ilmoittamisessa Kemikaalivirastoon. Velvoite liittyy läheisesti REACH-asetukseen (1907/2006), vaikka SCIP-tietokannasta säädettiinkin jätepuitedirektiivin muutoksella.
Esineiden tuottajat eivät välttämättä ole joutuneet tekemisiin REACH-asetuksen kanssa, sillä esimerkiksi rekisteröintivelvollisuus koskee vain hyvin rajatusti esineissä olevia aineita. Toki myös SCIP-ilmoitusvelvollisuus rajautuu vain niihin esineisiin, joissa on vähintään 0,01 painoprosenttia erityistä huolta aiheuttavaa ainetta. Ilmoitusvelvollisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, vapautuuko kyseistä ainetta esineestä vai ei. Velvoite koskee uusien esineiden lisäksi kaikkia markkinoille saatettavia esineitä, joissa SVHC-ainetta on yli määrätyn rajan. Tämän lisäksi SVHC-ainelistalle (kandidaattilista) päivitetään uusia aineita kahdesti vuodessa, joten listan seuranta on tärkeää.
Esineen määrittely yksittäisten osien osalta tuo haasteita
Suurimman haasteen SCIP-ilmoitusvelvollisuuden kannalta aiheuttaa esineen määrittely, ja EU-tuomioistuimen tiukka tulkinta määrittelystä. Moniosaisissa esineissä jokainen yksittäinen osa, jonka erityinen muoto, pinta tai rakenne määrittää sen käyttötarkoitusta enemmän kuin sen kemiallinen koostumus (kuten REACH-asetus esineen määrittelee), on katsottava itsenäiseksi esineeksi. Tämä johtaa siihen, että myös 0,01 painoprosentin ilmoitusraja lasketaan pienistäkin kappaleista ja voi siten ylittyä yksittäiselle esineelle, vaikka raja ei ylittyisi lopullisessa kokoonpanossaan olevalle moniosaiselle tuotteelle.
Koska tarkoituksena on tuottaa tietoa huolta aiheuttavista aineista erityisesti tuotteen elinkaaren loppuvaiheen käsittelijöille, on ilmoituksessa myös yksilöitävä ilmoituksen kohteena olevan esineen yhteydestä siihen moniosaiseen esineeseen, johon se on liitetty. Kuten esimerkiksi O-rengas auton moottorissa. Velvoite on herättänyt runsaasti kritiikkiä erityisesti moniosaisten esineiden osalta, mutta myös tavoitteen saavuttamisen, eli jätevaiheen käsittelijöiden tiedon saavuttamisen osalta.
Ilmoitusvelvollisuus astuu voimaan 5. tammikuuta 2021. Nyt on jo kiire ryhtyä selvittämään, koskeeko velvoite omaa yhtiötänne, ja miten nämä velvoitteet täytetään.
Aleksis Ahvensalmi, Swecon Vanhempi asiantuntija, ympäristö ja kemikaalijuridiikka