Vastaus on kyllä! Autamme kehittämään Suomeen päästötöntä ja turvallista vedyn tuotantoa sekä avustamme uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävien hankkeiden lupaprosesseissa.
EU:n vetystrategian tavoitteena on lisätä vedyn tuotantoa 40 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. Se vastaa noin neljää yhden gigawatin ydinvoimalaa. Toukokuussa 2022 julkaistussa REPowerEU-tiedonannossa on esitetty myös toimenpiteitä, joilla voitaisiin vauhdittaa uusiutuvan vedyn tuotantoa. Sillä voidaan edistää globaaleja hiilineutraalius- ja ilmastotavoitteita sekä irtautumista fossiilisista energianlähteistä. Vety tarjoaakin ratkaisuja laajasti teollisuudelle ja liikenteelle, ja uusia sovelluskohteita kehitetään jatkuvasti.
Vetytaloudella on muitakin kauaskantoisia vaikutuksia. Vedyn tuotannolla tuetaan EU-maiden kilpailukykyä sekä selviytymistä koronan ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkayssodan taloudellisista vaikutuksista. Euroopassa onkin käynnistynyt useita vedyn tuotantoon ja infrastruktuuriin liittyviä hankkeita.
Yksi niistä on Power-to-X-teknologian edelläkävijä P2X Solutions Oy:n vedyn tuotantolaitos Harjavallassa. Sweco toimii tuotantolaitoksen suunnittelijana. Tuemmekin vedyn tuotantoon liittyviä hankkeita aina esiselvityksistä luvitukseen, suunnitteluun, projektinjohtoon ja onnistuneeseen käyttöönottoon.
Mistä erottaa vihreän, harmaan ja sinisen vedyn?
Teollisuudessa on hyödynnetty vetyä jo kauan, ja tuotantotavat ovat kehittyneet valtavasti. Perinteisin tapa on tuottaa fossiilista eli harmaata vetyä, jonka raaka-aineeksi tarvitaan maakaasua. Pelkästään raaka-aine tuottaa siis päästöjä ja nykyisessä maailmantilanteessa myös ylimääräisiä kustannuksia. Turkoosista vedystä puhutaan, kun pyrolyysiprosessissa syntyy vedyn lisäksi hiiltä. Jos hiili saadaan otettua talteen, hiilipäästöt laskevat ja vedystä tulee ”sinistä”.
Nykyään lähes kaikki vetyhankkeet keskittyvät vihreän vedyn tuotantoon. Raaka-aineeksi tarvitaan vain vettä ja uusiutuvasti aurinko-, vesi- tai tuulivoimalla tuotettua sähköä. Elektrolyysi hajottaa vesimolekyylit sähkön avulla hapeksi ja vedyksi.
Autamme monia teollisuuslaitoksia uudistamaan prosessejaan harmaan tai sinisen vedyn tuotannosta vihreään. Kun vedyn valmistusprosessi on päästötön, lasketaan myös tuotantoprosessien ja koko toiminnan hiilipäästöjä.
Ennakoinnilla ja yhteistyöllä sujuvuutta lupaprosesseihin
Teollisuuslaitosten lupaprosessit ovat perinteisessä teollisuudessa vakiintuneita. Suomessa uudet investointihankkeet edellyttävät usein erillisiä lupia ja hallinnollisia päätöksiä, ennen kuin toiminta voidaan aloittaa. Uudet teknologiat haastavat perinteisiä tulkintalinjauksia. Siksi lupaprosessit edellyttävät tiivistä yhteistyötä ja keskusteluyhteyttä toiminnanharjoittajien ja viranomaisten, mutta myös muiden osapuolten välillä.
Swecolla on kokemusta eri laitoshankkeista ympäri Suomen. Pystymme auttamaan toiminnanharjoittajia ennakoimaan hankkeiden edellyttämiä hallinnollisia prosesseja. Selvitämme hankekohtaisesti, mitä hankkeissa tulee ottaa huomioon, jotta lupaprosessit etenisivät mahdollisimman hallitusti ja sujuvasti. Olosuhteiden asianmukainen arviointi auttaa ennakoimaan hankkeen etenemistä. Autamme myös lupahakemusten laatimisessa ja rakentavassa keskustelussa viranomaisten kanssa.
Mahtuuko turvallisuus samaan lauseeseen vedyn kanssa?
Monelle maallikolle vedystä tulee ensimmäisenä mieleen tarina Hindenburg-ilmalaivasta, joka räjähti Atlantin-ylilentonsa päätteeksi. Zeppelinit osoittivatkin kouriin tuntuvasti, miten syttymis- ja räjähdysherkkä kaasu vety on. Tämä on tiedostettava myös kaikissa vetylaitoshankkeissa. Vedyn käytön riskit tunnetaan kuitenkin niin hyvin, että ne voidaan suunnittelulla minimoida.
Arvioimme jo laitoksen sijaintipaikkaselvityksissä ja layoutsuunnittelussa, miten tuotantolaitos ja laitteet sen sisällä sijoitetaan turvallisesti. Turvallisuudenhallintaan kuuluvat myös laite-, tila- ja materiaalivalinnat. Tosiasia on, että vuotojakin voi sattua, ja siksi niitä on pystyttävä hallitsemaan turvallisesti ja estämään vaaratilanteet, jotka voivat johtaa räjähdyksiin. Riskejä hallitaan ennakoivasti riskianalyyseillä, räjähdyssimuloinneilla ja riittävillä turvaetäisyyksillä.
Selvä edistysaskel on sekin, ettei vedyn tuotanto vaadi enää itsessään syttymisherkkää maakaasua. Kun riskejä osataan hallita, vedyn tuotanto ja käyttö on turvallista. Tärkeintä on, että turvallisuussuunnittelu etenee rinta rinnan tuotantolaitoksen suunnittelun kanssa ihan alusta asti.
Pelisääntöjä luodaan yhdessä
Sekä turvallisuuteen että luvitukseen liittyy modernissa vihreän vedyn tuotannossa samantyyppisiä haasteita. Vedylle ei ole vielä olemassa valmiita suunnittelustandardeja. Yhteisten määritelmien, ohjeiden ja vaatimusten eteen tehdäänkin nyt valtavasti töitä eri työryhmissä ja tutkimuslaitoksissa Suomessa ja Euroopassa.
Myös Sweco on mukana kansallisen vetyklusterin turvallisuusryhmässä, jossa tartumme haasteen ratkaisuun yhdessä alan merkittävimpien toimijoiden, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kun lyömme viisaat päämme yhteen, löydämme varmasti myös keinot, joilla nopeutamme niin vetyyn liittyvän lainsäädännön kuin suunnittelustandardien kehitystä.
Johanna Airaksinen, Turvallisuusasiantuntija, Sweco, johanna.airaksinen@sweco.fi
Ville Rautiainen, Ympäristölakiasiantuntija, Sweco, ville.rautiainen@sweco.fi