Eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta annettu laki (764/2019, ns. yhteensovittamislaki) astui voimaan 1.9.2020. Kun hankkeelle haetaan ympäristölupaa ja samalla on tarve hakea myös muita lupia, voidaan asiointi eri viranomaisten kanssa hoitaa hakijan pyynnöstä sujuvammin yhden asiointiväylän kautta. Tällöin eri hakemuksia koskevat samat tiedot ovat mahdollista toimittaa viranomaisille kerralla. Lain tavoitteena on sovittaa yhteen ja nopeuttaa ympäristöön vaikuttavien hankkeiden lupamenettelyjä.
Yhteensovittamismenettely tehostaa lupaprosessia
Kaikkiaan yhteensovittamisen piirissä on 13 ympäristöön liittyvää lupaa. Luvan hakija voi pyytää lupaviranomaisilta yhteensovittamista ennen lupahakemuksen kuuluttamista, jos hän hakee hankkeelleen ainakin yhtä seuraavista: ympäristö-, vesitalous- ja/tai maa-aineslupa, ja sen lisäksi muuta maankäyttö- ja rakennuslain, kemikaaliturvallisuuslain,
kaivoslain tai luonnonsuojelulain piirissä olevaa lupaa.
Yhteensovittamismenettely voidaan aloittaa ennakkotapaamisella, missä hankkeen lupatarpeita ja niiden soveltuvuutta yhteensovittamiseen pohditaan yhdessä lupaviranomaisen kanssa. Joko aluehallintovirasto tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii ns. yhteensovittavana viranomaisena, joka koordinoi viranomaisyhteistyötä lupien käsittelyvaiheiden samanaikaisessa toteuttamisessa. Esimerkiksi mahdolliset täydennykset ja lausunnot pyydetään kootusti, ja kuulemis- ja päätösvaiheet toteutetaan samanaikaisesti. Hankkeissa, joissa toiminta edellyttää useita lupia, lupahakemusprosessit voivat yhteensovittamismenettelyn ansiosta sujuvoitua sekä toiminnanharjoittajien että kuulemismenettelyyn osallistuvien näkökulmista.
Digitaalisuus ja sähköinen asiointi avainasemassa
Suomessa on jo usean vuoden ajan pyritty lisäämään digitaalisia viranomaispalveluita elinkeinotoimintaa harjoittaville. Yhteensovittamislain voimaantulon myötä sähköinen käytäntö yleistynee, kun eri lupahakemukset on mahdollista laittaa vireille yhden luukun kautta sähköisesti. Kattojärjestelmänä eri viranomaisten sähköisille asiointijärjestelmille on ns. palvelukerros.
Palvelukerrokseen sisältyvät muun muassa:
– lupatarpeen selvitys ympäristö- ja Tukes-lupien osalta (järjestelmä ei kuitenkaan aina anna yksiselitteistä vastausta)
– hakemusten yhteisten tietojen täyttö ja lähetys
– luvituksen tilan etenemisen seuranta
– keskustelumahdollisuus viranomaisen kanssa
Lupahakemuksia vireille laittaessaan hakija valitsee järjestelmässä toiminnot, joille hakee lupaa. Hakijan valinnan perusteella järjestelmä muodostaa hakemuksen oleellisista moduuleista. Toiminnanharjoittaja on edelleen vastuussa siitä, että hänellä on toimintaan tarvittavat luvat, mutta palvelukerros pyrkii tarjoamaan keskitetysti tietoa siitä, millaisia lupia suunniteltu toiminta todennäköisesti tarvitsee. Käyttäjiä voi olla useampia, jotta toiminnanharjoittaja voi esimerkiksi valtuuttaa konsultin tai hankkeen kumppanin käyttämään järjestelmää.
Kun lupa-asioissa on saatu riittävät selvitykset, yhteensovittava viranomainen ja muut toimivaltaiset lupaviranomaiset sopivat tavoitteellisen määräajan päätösten antamiselle. Toimivaltaiset lupaviranomaiset antavat päätöksensä samanaikaisesti. Viranomaiset tekevät tarpeen mukaan yhteistyötä varmistaakseen lupamääräysten yhteensopivuuden.
Muutoksenhaun osalta tulee huomioida, että lupapäätökset ovat erillisiä ja mahdolliset valitukset tehdään tarvittaessa kustakin päätöksestä erikseen.
Kokonaiskuvan hallinta helpottuu, kun integraatio vahvistuu
Lupaprosessien haasteena on katsottu olevan kokonaiskuvan puuttuminen ja se on varmasti totta. Hakija on joutunut usein toimittamaan samaa tietoa useille eri viranomaisille, useaan otteeseen. Palvelukerroksen etuna on, että projektin yhteiset tiedot syötetään vain kerran, minkä jälkeen palvelukerros ja eri viranomaisten sähköiset asiointijärjestelmät välittävät tietoa toisilleen. Eri sähköiset järjestelmät eivät kuitenkaan vielä ole täysin valmiita, vaan ne edellyttävät asiointijärjestelmien, toimintamallien ja viranomaisyhteistyön edelleen kehittämistä. Palvelukerroksen kehitys jatkuu ja uusia toiminnallisuuksia tullaan julkaisemaan sitä mukaa, kun ne on testattu toimiviksi.
Odotettavissa vuoteen 2023 mennessä on muun muassa sähköisen kuulemisen käyttöönotto ja integraatio koskien kaikkia tietoja kuten vuosiraportointia. Myös turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) sähköinen järjestelmä eli Vallu-järjestelmä, uusitaan kokonaisuudessaan – toisin sanoen sekä lupa-, ilmoitus- ja valvontapalvelut. Tavoitteena on ottaa järjestelmä käyttöön vuoden 2020 loppuun mennessä. Lupakokonaisuuksissa palvelukerrokseen on alkuvaiheessa sisällytetty ainoastaan kemikaaliturvallisuuslupa. Jatkossa on odotettavissa, että palvelukerrokseen lisätään myös esimerkiksi muiden kemikaaliturvallisuuslain alaisten lupien käsittely.
Uskon vahvasti, että yhdellä luukulla asiointi voi selkeyttää ja helpottaa lupaprosesseissa toimimista niin toiminnanharjoittajan kuin lausunnon- ja muistutustenantajien näkökulmasta niissä tilanteissa, joissa hanke vaatii useita ympäristöllisiä lupia.
Eija Miettinen, lakiasiantuntija, ympäristöjuridiikka, Sweco
Lue lisää Swecon elintarviketurvallisuuspalveluista.