Urban Insight - Näkemyksiä kaupunkien kehitykseen

Miten erilaiset kaupunkirakenteet vastaavat ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin, ja miten tämä vaikuttaa tapaamme suunnitella ja toteuttaa kestäviä ja houkuttelevia urbaaneja alueita nyt ja tulevaisuudessa?

Sweco sitoutuu Science Based Targets -aloitteen mukaisiin päästövähennyksiin – lähes tuhannen yrityksen joukossa on voimaa

Syyskuussa Swecon konsernin kestävän kehityksen johtaja Mattias Goldmann allekirjoitti Science Based Targets -sitoumuksen, mikä tarkoittaa sitä, että sitouduimme yrityksenä asettamaan tieteellisesti arvioidut tavoitteet päästöjemme vähentämiseksi. Sitoumus on YK:n Global Compactin, Carbon Disclosure Projectin, Maailman luonnonvarainstituutti WRI:n ja WWF:n yhteinen, ja sen tavoite on saada yritykset tekemään Pariisin sopimuksen mukaisia päästövähennyksiä toiminnoissaan. Näin ilmaston lämpeneminen rajoitetaan…

Read More

Koronakriisistä voi seurata kestävämpi maailma – Löytyykö sinulta Veikka Gustafssonin rohkeutta lähteä valloittamaan aikamme suurinta haastetta?

Maailmanpankki, Euroopan komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto sekä YK ovat yksimielisiä siitä, että koronakriisin jälkeinen elvytys on tehtävä ekologisesti kestävällä tavalla. Yhteinen tavoite on ensiarvoisen tärkeä lähtökohta. Kaupungeilla on valtava potentiaali kestävän arjen aikaansaamiseksi. Hyvällä suunnittelulla ja oikeanlaisilla rakenteilla on mahdollista vaikuttaa energiamurroksen etenemiseen, asumisen ja liikenteen hiilijalanjälkeen sekä ihmisten käyttäytymiseen. Kaupunkien kaavoituksella vaikutetaan välillisesti myös tuleviin…

Read More

Suomen rakennuskannan täytyy sopeutua lämpenevään ilmastoon – kotien viilentämisen tarve kasvaa

Moni varmasti nauttii parhaillaan aurinkoisesta kesäsäästä, mutta useissa kodeissa sisälämpötilat alkavat kivuta lähemmäs 30 astetta ja oleskelu on tukalaa. Ilmasto lämpenee ja pitkät hellejaksot lisääntyvät myös meillä Suomessa. Nykyinen rakennuskantamme on kuitenkin suunniteltu kestämään talvia ja kylmyyttä. Suomen viime vuosien helletilastot osoittavat, että mittaushistoriamme neljä pitkäkestoisinta hellejaksoa sijoittuvat kaikki 2000-luvulle, vuosille 2003, 2010, 2014 ja…

Read More

Infrasektorin hiilipäästöt saatava kuriin – jopa puolet yhteiskunnan hiilijalanjäljestä on johdettavissa infraan

Voisimme suoristaa monta mutkaa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Infrasektorilla päästöjen ja niiden kustannusten suuruuteen on mahdollista vaikuttaa kaikkein eniten hankkeiden alkuvaiheessa. Siksi katse pitäisi suunnata suunnittelua ohjaaviin suurten linjojen strategisiin päätöksiin. Rakennetun ympäristön hiilipäästöjen rajoittaminen on avain ilmastokriisin ratkaisemiseen. Infrarakentamisen päästöistä puhutaan kuitenkin vielä vähän. Julkinen keskustelu keskittyy käytön aikaisiin ympäristövaikutuksiin, joihin verrattuna rakentamisesta aiheutuvat…

Read More

Olympiastadionin kunnostaminen on kestävä teko

Helsingin olympiastadionin kunnostaminen on loppusuoralla. Stadionilla on syksyllä suuren urheilujuhlan tuntua. Stadionin portit avautuvat urheilukansalle liki viiden vuoden tauon jälkeen. Avajaiset tulevat olemaan meille korjausprojektissa mukana olleille suuri ilon ja ylpeyden hetki. Sweco on vastannut stadionin korjauksen ja laajennusosien rakennesuunnittelusta. Urakka alkoi osaltamme jo vuonna 2013. Alusta lähtien on ollut selvää, että hanke on erittäin…

Read More

Vaikuttaako ilmastonmuutos sisäilman laatuun? Muuttuvat olosuhteet on huomioitava uutta rakennettaessa ja vanhaa korjattaessa

Laadukas suunnittelu ja toteutuksen laadunvarmistus auttavat rakentamaan terveellisiä rakennuksia, jotka kestävät aikaa ja täyttävät energiatavoitteet. Sisäilman laatu vaikuttaa ihmisten terveyteen monin tavoin. Aiheesta on keskusteltu julkisuudessa vilkkaasti, sillä sisäilmasta aiheutuvat oireet ovat hyvin yleisiä ja jopa uusissa rakennuksissa todetaan toistuvasti sisäilmaongelmia. Samalla ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lisääntyvät sateet, keskilämpötilan kohoaminen ja sään ääri-ilmiöt poikkeuksellisista tuulista pitkiin…

Read More

Polkimus urbanuksen talviuni

Euroopan suurin petoeläin Ursus arctos aloittaa talviunensa Suomen leveysasteilla lokakuun tienoilla jatkaen lepoaan aina huhtikuulle asti. Samoihin aikoihin Suomessa talviunille vaipuu myös Polkimus urbanus, Euroopan suosituin kaupunkipyörä. Taannoinen selvityksemme osoitti kaupunkipyörien olevan eteläisimmillä leveysasteilla aktiivisia myös talvella. Täällä Pohjolassa useimmat kaupunkipyörät kuitenkin vaipuvat talvilevolle olosuhteiden muuttuessa haastaviksi, aivan kuten Ursus arctos, ruskeakarhu, tekee. Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä…

Read More

Ratikkarenessanssi tarjoaa merkityksellisiä mahdollisuuksia tulevaisuuden osaajille

Kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa joko toteutetaan, suunnitellaan tai ainakin harkitaan uusia raitioteitä. Ratikkaa onkin helppo puoltaa osana kestävää kaupunkirakentamista. Monelle se on joukkoliikenteen suosikki ja liki päästötön tapa liikkua paikasta toiseen. Mutta mistä saadaan lisää päteviä suunnittelijoita yhä uusiin ratikkahankkeisiin? Vielä 2000-luvun alussa raitiovaunujen puolustaminen koettiin Suomessa vanhanaikaiseksi fanaatikkojen puuhasteluksi. Sitten Jokeri-bussilinja (nyk. 550) osoitti…

Read More

Suomen tulisi olla hiilineutraali vuonna 2035 – Katse on käännettävä yksittäisistä rakennuksista kokonaisiin kortteleihin ja tästä hetkestä rakennuksen koko elinkaareen

Jos energiatavoitteet halutaan saavuttaa, hallitukselta tarvitaan voimakasta ohjausta oikeaan suuntaan. Nykyinen rakentamisen laatu ei vastaa tulevaisuuden energiatehokkuusvaatimuksiin. Rentouduin kesälomalla ja luin läpi keväällä julkaistun hallitusohjelman. Ilahduin siitä, että hallitus on nostanut kärkihankkeekseen hiilineutraaliuden ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen. Hallitus haluaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja että Suomesta tulee maailman ensimmäinen fossiilisista polttoaineista vapaa hyvinvointiyhteiskunta….

Read More

Myytti: Islanti on ainoa Euroopan maa, jossa maalämpö on merkittävä osa lämmöntuotantoa? Ei ole totta!

Suomessa maalämpö on kasvattanut tällä vuosituhannella suosiotaan erityisesti pientalojen osalta. Viimeisen 20 vuoden aikana maalämmön osuus uusien pientalojen lämmitysmuotona on noussut muutaman prosentista lähes 60 prosenttiin. Samaan aikaan öljylämmityksen osuus on tippunut nollaan ja suoran sähkölämmityksen osuus romahtanut aiemmasta 60–70 prosentista noin 15 prosenttiin. Vertailun vuoksi kannattaa kurkistaa Tilastokeskuksen tilastoihin: 2000-luvun alussa suosituin uusien pientalojen…

Read More