Suomessa on neljä vuodenaikaa. Näiden väliset olosuhteet vaihtelevat voimakkaasti. Täällä onkin opittu valmistautumaan vuodenaikojen vaihtumiseen monella eri tapaa. Autoihin vaihdetaan keväällä kesärenkaat. Kesämökkejä laitetaan syksyllä talvikuntoon. Vaatekomeroista kaivetaan syksyllä päällimmäisiksi vetimiksi hupulliset sadetakit, talvella korvia suojataan paksuilla villapipoilla, keväällä korkeavartiset kumisaappaat palaavat katukuvaan ja kesän tullen jännitetäänkin taas, jos kaapin pohjalla lojuvat, elämää nähneet uimapöksyt mahtuisivat jalkaan vielä talvihorroksen jäljiltä. Näillä leveysasteilla luontokin on oppinut mukautumaan vuodenaikojen mukaan. Puut vaihtavat lehtiä, linnut maisemia ja nisäkkäät turkkeja.
Kuva: Ernst Henry
Luonnon ja ihmisten sopeuttaessa elämäntapojaan vuodenaikojen mukaan, yksi asia pysyy kuitenkin kohtalaisen joustamattomana — kaupunkitila. Vaikka luonto ja ihmiset toki muodostavatkin suuren osan rakennetusta ympäristöstä, kaupunkitilojemme fyysinen ulottuvuus ei ole oppinut sopeutumaan vuodenaikojen vaihtoon ihmisten ja luonnon tavoin. Ihmisten yleinen käyttäytyminen, tapa viettää vapaa-aikaansa ja liikkua sekä ulkoilla kaupunkiympäristössä vaihtelee vahvasti vuodenaikojen mukaan. Kesällä pyöräilyn osuus kaupungin sisäisistä matkoista kasvaa merkittävästi talveen verrattuna. Ulkoilupaikat palvelevat talvella lähinnä läpikulkupaikkana, kun taas kesällä halutaan usein pysähtyä hetkeksi istumaan paikoilleen. Kesällä tavataan ihmisiä ulkosalla, talvella taas sisällä.
Kaupunkien liikennejärjestelyt, ulkoilupaikat ja katutilan allokointi pysyvät kuitenkin suhteellisen muuttumattomina vuodenaikojen vaihtumisen läpi. Miksi emme vaihtaisi kaupungeillemmekin vaatteita vuodenaikojen mukaan?
Tukholmassa on jo vuosien ajan allokoitu kaupunkitilaa eri tavalla vuodenaikojen mukaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on osittain Swecon suunnittelemat Levande Stockholm (Elävä Tukholma) -kesäpaikat. Näiden kesäpaikkojen perusajatuksena on, että Tukholman kaupunkitila muotoillaan vuorotelleen kesä- ja talvikuntoon. Kesäksi katutilasta allokoidaan suurempi osuus kävelijöille, pyöräilijöille, terasseille, istutuksille ja istumapaikoille. Talveksi taas kaupunkielämän mukavuutta ja sujuvuutta tehostetaan jakamalla enemmän tilaa moottoroiduille liikennemuodoille sekä kokonaan katetuille kohtaamispaikoille.
Levande Stockholm -hanke on nauttinut vuodesta toiseen kaupunkilaisten suurta suosiota. Kaupungin teettämän kyselyn mukaan 90 % vastaajista pitivät vuoden 2020 kesäpaikkoja hyvinä, kun ainoastaan 4 % eivät pitäneet niistä. Kaupunkilaisten viihtyvyyden lisäksi Tukholman kesäpaikat ovat vaikuttaneet positiivisesti lähialueen yritysten tulokseen sekä sujuvoittaneet kaupungin liikennevirtoja.
Kaupunkitilan mukauttaminen vuodenaikojen mukaan tehostaa siis kaupungin maankäyttöä, lisää ihmisten viihtyvyyttä ja parantaa yritysten taloudellisia edellytyksiä. Tilapäisyydellä leikittely kaupunkitilamuotoilussa saattaa myös avata ovia uudenlaiselle ajattelulle kaupunkisuunnittelun politiikassa. Jos kaupungit suunniteltaisiin muuntojoustavasti, vuodenaikojen mukaan sopeutuviksi, voitaisiin hitaat ja byrokraattiset valtuustoneuvottelut osittain korvata nopeilla, aktiivisilla ja tilapäisillä muutoksilla. Tilapäisluonteiselle projektille, jonka tuloksia voidaan konkreettisesti mitata kauden päätteeksi, on helpompi saada yleistä hyväksyntää, eikä poliittisia neuvotteluita jouduta käymään pelkästään hypoteettisten arvioiden perusteella.
Filemon Wolfram, kaupunkisuunnittelija, Sweco
Lue lisää ihmisten ehdoilla suunnitellusta kaupungista, katutiloista ja kortteleista Urban Insight raportista Healthy streets and cities >>
