Korkea rakentaminen on suhteellinen käsite. Vielä vuosikymmen sitten 16-kerroksinen rakennus oli Suomessa harvinaisuus. Nyt korkeimmat tornitalot nousevat jo yli 130 metriin.
Korkea rakentaminen ei ole jokaisen rakennesuunnittelijan arkea, mutta meillä Swecolla on Suomen laajin osaajaverkosto ja eniten valmistuneita kohteita. Korkean rakentamisen asiantuntijoita löytyy meiltä koko maasta aina Helsingistä Seinäjoelle ja Oulusta Jyväskylään ja Tampereelle. Itse olen toiminut näissä kohteissa rakennesuunnittelijana ja tarkastajana pian 16 vuotta.
Ensimmäisiä todella korkeita tarkastuskohteitamme oli 17-kerroksinen Panorama Tower, joka valmistui Espoon Leppävaaraan vuonna 2008. Sitä ennen suunnittelimme muun muassa 21-kerroksisen Leppävaaran Tornin (2005) ja 17-kerroksisen Sellon tornin (2006). Vuonna 2014 Suomessa tehtiin historiaa, kun 25-kerroksinen Sokos Hotel Torni kohosi lähes 90 metriä Tampereen yläpuolelle.
Yhteistoiminta on välttämätöntä
Korkeassa rakentamisessa kaikilta osapuolilta vaaditaan kokemusta, ja tietotaito karttuu projekti projektilta. Näköalan on hyvä olla riittävän laaja. Itselleni on ollut paljon hyötyä siitä, että toimin alan kansallisissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Yhden tärkeän opin toin mukanani myös Saksasta, jossa olin muutaman vuoden suunnittelijana. Saksassa kaikki piirustukset tarkastaa kolmas osapuoli; Suomessa sama käytäntö koskee yleensä vain korkeaa ja muuta poikkeuksellisen vaativaa rakentamista.
Tornitaloissa vaaditaankin erikoisosaamista suunnittelun lisäksi tarkastamisessa ja toteutuksessa. Suunnittelijan ja tarkastajan yhteistyö on poikkeuksellisen tiivistä. Voimme hyvin puhua kumppanuudesta, vaikka vastapuoli on yleensä kilpailija, koska korkean rakentamisen osaaminen keskittyy muutamalle suurelle toimijalle. Tarkastukset toteutetaan FISEn ohjeiden mukaan, joita mekin olemme olleet kehittämässä. Tarkastajalla on oltava vähintään 15 vuoden kokemus, eli pätevyysvaatimukset ovat alan korkeimmat.
Yhteistoiminta on muutenkin korkeassa rakentamisessa välttämätöntä. Koko projektiryhmä istuu ”saman pöydän” äärellä, onpa hankkeen toteutusmalli mikä hyvänsä. Yhteistyön merkitys konkretisoituu esimerkiksi jäykistävien rakenteiden, kuten keskuskuilujen, suunnittelussa. Jos läpivientejä tehdään tavalliseen tapaan, rakennuksen lujuus ja muut ominaisuudet kärsivät. Päätöksiä on tehtävä yhdessä.
Miksi Suomessa ei ole pilvenpiirtäjiä?
Korkeimman rakennuksen titteli on vaihtunut Suomessa useita kertoja. Pitkään korkea rakentaminen keskittyi meillä pääkaupunkiseudulle, mutta nykyään 16-kerroksia tornitaloja suunnitellaan kasvukeskuksiin ympäri maata. Taustalla on kaupungistuminen ja tiivistyvät kaupunkiympäristöt. Onhan korkea rakentaminen myös kestävää täydennysrakentamista.
Samaan aikaan Helsingissä ja Espoossa on noustu uusiin korkeuksiin. Olemme toimineet vastaavana rakennesuunnittelijana muun muassa parhaillaan rakenteilla olevissa Vuosaaren Delfiinitorneissa. Tällä hetkellä kunnianhimoisin korkean rakentaminen hanke löytyy Kalasatamasta. Kahdeksan tornitalon kokonaisuus on maailmallakin harvinaisuus. REDIn korkeimmat tornit – jo valmistunut Majakka ja myöhemmin Torni T4 – tulevat kohoamaan yli 130 metriin, mikä olisi täyttänyt ennen pilvenpiirtäjän määritelmän.
Käsitteet kuitenkin muuttuvat sitä mukaa, kun maailmalla rikotaan ennätyksiä. Nykyään rakennus määritellään yleensä korkeaksi, jos siinä on vähintään 12 kerrosta. Pilvenpiirtäjäksi rakennusta kutsutaan vasta, kun sillä on korkeutta vähintään 200 metriä – ja kerroksia siis noin 50. Kaikkein korkeimmat rakennukset täyttävät pilvenpiirtäjän määritelmän moninkertaisesti. Arabiemiirikuntiin vuonna 2010 valmistunut Burj Khalifa pitää nimissään maailmanennätystä 828 metrillä.
Suomeen pilvenpiirtäjiä ei ole ihan heti suunnitteilla. Korkean rakentamisen ehdoton edellytys on kannattavuus. Parannammekin korkean rakentamisen kustannustehokkuutta koko ajan yhdessä rakennuttajien ja rakentajien kanssa. Hyödynnämme uusimpia rakentamistekniikoita ja simulointityökaluja. Myös runkoratkaisu ja rakentamistapa valitaan aina tapauskohtaisesti, koska ne vaikuttavat eniten rakennusvaiheen sujuvuuteen ja nopeuteen.
Osaamista pitää myös pystyä soveltamaan. Tuolla ylhäällä suunnittelija kohtaa haasteita, joita ei tavanomaisessa toimisto- tai asuinrakentamisessa tarvitse miettiä. Seuraava blogini tuleekin keskittymään siihen, minkälaisia ilmiöitä tulee vastaan, kun rakennuksen korkeus kasvaa.
Juha Valjus, Korkean rakentamisen ja rakennetekniikan kehitysjohtaja, Sweco