Maailmanpankki, Euroopan komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto sekä YK ovat yksimielisiä siitä, että koronakriisin jälkeinen elvytys on tehtävä ekologisesti kestävällä tavalla. Yhteinen tavoite on ensiarvoisen tärkeä lähtökohta. Kaupungeilla on valtava potentiaali kestävän arjen aikaansaamiseksi.
Hyvällä suunnittelulla ja oikeanlaisilla rakenteilla on mahdollista vaikuttaa energiamurroksen etenemiseen, asumisen ja liikenteen hiilijalanjälkeen sekä ihmisten käyttäytymiseen. Kaupunkien kaavoituksella vaikutetaan välillisesti myös tuleviin energiaratkaisuihin, rakennuskantaan sekä liikkumiseen. Kun kaava sekä muun muassa myöhemmin alueelle rakentuneet korttelit ja joukkoliikenne on suunniteltu järkevästi, omaksuvat ihmiset muutokset ja alkavat käyttää esimerkiksi joukkoliikennettä.
Kestävälle kehitykselle pohjautuvat rakenteet eivät synny itsestään, vaan niiden synnyttäminen vaatii rohkeutta meiltä alalla toimivilta, sidosryhmiltä sekä päättäjiltä.
Pandemian hillintätoimet ovat todistaneet, että tarvittaessa pystymme toimimaan nopeasti yhteisen haasteen ratkaisemiseksi
Jotta ekologisesti kestävä maailma ei jää illuusioksi, tarvitaan rohkeutta, uskallusta tehdä päätöksiä välittämättä pelosta ja epävarmuudesta. Poliittisilta päättäjiltä löytyi keväällä rohkeutta, kun vastassa oli liki tuntematon, tappava virus. Samaa rohkeutta tarvitaan ilmastonmuutoksen nujertamisessa.
Ilmastonmuutoksessa on kyse valtavasta systeemisestä muutoksesta. Tutkijat ja tiedeyhteisö ovat kehitelleet lukuisia malleja ja ennusteita. Kaiken kattava manuaali kuitenkin puuttuu, eikä kaikkia vastauksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ole olemassa. Sen ei kuitenkaan saa antaa jarruttaa päätöksentekoa.
Kestävään kehitykseen liitetään usein ajatus siitä, että joudutaan luopumaan saavutetuista eduista ja tinkimään mukavuudesta. Suuressa mittakaavassa kyse on kuitenkin siitä, että asiat tehdään aiempaa fiksummin. Kun esimerkiksi alueen energiatalous on huomioitu jo kaupunki-infraa suunniteltaessa, ei yksilön tarvitse edes ajatella koko asiaa. Loistava esimerkki löytyy lähitulevaisuudessa Helsingin Laajasalosta, jonka raitiotievarikon energiaratkaisuja suunnitellaan parhaillaan. Varikon ja asuinkiinteistöjen muodostamassa hybridikorttelissa kiinteistöt lämpenevät mahdollisesti varikon hukkalämmöllä. Varikkohanke on tärkeä ennakkotapaus lämmön talteenotossa ja osoittaa, että potentiaalia on muuallakin.
Toimivalla joukkoliikenteellä voidaan puolestaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja kestävämpään arkeen. Pääkaupunkiseudulla ja pian myös Tampereella on entistä helpompaa vaihtaa pikaratikasta kaupunkipyörän kyytiin. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy, kun se suunnitellaan sujuvaksi, miellyttäväksi ja helppokäyttöiseksi.
Ilmastonmuutos on kuin pilvien päälle kohoava valtaisa vuori. Jotta Suomen asettama vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite toteutuu, on meidän kaikkien löydettävä itsestämme hitunen maailman korkeimmat huiput valloittanutta Veikka Gustafssonia.
On kyse vuorikiipeilystä tai ilmastonmuutoksen torjunnasta, on haasteeseen valmistauduttava sen pohjalta, mitä tiedetään, kerättävä tiimiin alansa huiput ja valjastettava reppu täyteen teknisiä apuvälineitä, jotta voidaan toimia olosuhteiden muuttuessa.
Eniten on kuitenkin kyse rohkeudesta ja siitä, että uskallamme haastaa itsemme ja totutut toimintatapamme. Hiilineutraaliustavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan rohkeutta meiltä kaikilta – niin päättäjiltä, yrityksiltä kunnilta kuin yksilöiltäkin.
Sweco on julistanut Meillä on suunnitelma -manifestinsa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lue tarkemmin, miten varmistamme omalta osaltamme ilmastotavoitteen toteutumisen.
– Mia Andelin, Kestävän kehityksen johtaja, Sweco
Kirjoitus on alunperin julkaistu Tekniikka & Talouden blogissa 1.9.2020.