Entä jos maitopurkin lisäksi kierrättäisit koko talon? Tai jos tulevaisuudessa jätteen käsite olisi tarpeeton? Kun maailma tavoittelee hiilineutraaliutta, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää talouskasvua, kiertotalous on avainasemassa. Rakennetulle ympäristölle se tarkoittaa uusia avauksia – mutta iso osa ratkaisuista on täällä jo nyt.
Kestävyydelle kehitetään nyt raameja. EU:n tasolla luodaan yhtenäistä ja vertailukelpoista tapaa rahoituskohteiden ja yritysten ilmastotoimien arvioimiseksi uudella luokitusjärjestelmällä, taksonomialla. Yksi taksonomian kuudesta määritetystä ympäristötavoitteesta on kiertotalouden edistäminen, jonka kriteeristön odotetaan valmistuvan kevään aikana.
Kansallisesti hallitus tarkastelee keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tavoitteiden toteutumista maaliskuussa. Lisäksi pitkään valmisteltu maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu huomioimaan paremmin siirtymisen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja parantaa rakentamisen laatua.
Kiertotalous mahdollistaa näiden raamien saneleman kestävyysmuutoksen. Se haastaa nykyisen talousjärjestelmän, jossa materiaali kerätään, louhitaan tai hakataan luonnosta ja valmistetaan tuotteeksi, joka sitten heitetään elinkaarensa päässä kaatopaikalle.
Hiilineutraaliuden ja kiertotalouden ratkaisuja etsiessä rakentaminen ja rakennukset kannattaa pitää mielessä. Luonnonvaroista arvioilta jopa puolet, ja jalostamattomasta energiasta noin 40 %, käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa. Rakennussektori tuottaa globaalisti noin kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä ja jätteestä. Suunnittelun, tuotannon ja käytön merkitys on siis huomattava.
Perinteisesti rakennettua ympäristöä on kehitetty tavanomaisen talousajattelun ehdoin. Materiaalista maksetaan kova hinta, vaikka osa siitä päätyy aina hukkaan. Ylijäämämateriaalin hintalappu nousee tällaisessa ajattelussa korkeaksi: osa arvosta valuu materiaalin myötä jätteeksi, minkä lisäksi rakentaja joutuu vielä maksamaan jätteenkäsittelystä.
Lineaariajattelun sijaan kiertotalous on suljettu järjestelmä, jossa esimerkiksi hyvä ja arvokas materiaali käytetään hyödyksi useampaan otteeseen. Materiaalitehokkuus osana kiertotaloutta on esimerkiksi sitä, että hukaksi jääneistä eristevilloista tehdään uusia eristeitä, jotka vielä käytön jälkeen saavat uuden elämän puhallusvillana.
Samalla tavalla kokonaisen rakennuksen kohdalla voidaan pohtia sen materiaalien koko elinkaarta. Uusia kohteita rakentaessa niistä suunnitellaan monikäyttöisiä, muunneltavia ja pitkäikäisiä. Niissä hyödynnetään jo alun perinkin kierrätettyjä materiaaleja.
Todelliset edelläkävijät miettivät suunnitteluvaiheessa myös rakennuksen purkua; sitä, miten materiaalit saadaan elinkaaren lopussa mahdollisimman tehokkaasti irrotettua jatkokäyttöön. Näin rakennukset toimivat purkuvaiheessa materiaalipankkeina, joista vapautuvat arvokkaat metallit, kiviaines, betoni ja muut käytetään uudelleen.
Tulevaisuudessa ajattelutavan muutos näkyy kokonaisten kaupunginosien ja kaupunkien kehittyessä kiertotalouden mukaisiksi. Vähentämällä päästöjä ja jätteitä kiertotalouden periaattein nämä modernit kaupungit pystyvät kasvattamaan tuottavuuttaan ja tarjoamaan uusia mahdollisuuksia ja hyvinvointia ihmisille.
Kiertotalouden malli ohjaa suunnittelemaan rakennettua ympäristöämme niin, että se palvelee käyttäjän muuttuvia tarpeita, taipuu uusiin käyttötarkoituksiin ja toimii jakamistaloudessa. Materiaaleille ja tuotteille etsitään uusia käyttömahdollisuuksia niiden tultua tarpeettomiksi, jotta tuotteisiin ja materiaaleihin sitoutunut rahallinen arvo ja käyttöarvo säilyisivät.
Kiertotalousajattelu ei ole enää 2020-luvulla pelkkää taivaanrannanmaalailua. Viime vuosina monien kaupunkien ja yritysten strategioihin on kirjattu kunnianhimoisia vähähiilisyys- ja kiertotaloustavoitteita. On nähty, että kaupungit edellyttävät esimerkiksi suunnittelukilpailuissa ja tontinluovutusehdoissa kiertotalouden hyödyntämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Tavoitteet ovat tärkeitä, sillä ne haastavat meitä tuomaan kestäviä ratkaisuja käsillä oleviin hankkeisiin ja haasteisiin. Näihin yritysten tulee yhteistyökumppaneina vastata niin suunniteltaessa kuin toteuttaessa hankkeita.
Miten siis kiertotaloudessa eteenpäin?
- Kehitä henkilöstön osaamista vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen liittyvissä asioissa.
- Mieti ja tutki tuotteiden kierrätysmahdollisuuksia ja ota kiertotalous tuotekehitysperiaatteeksi.
- Osallistu kiertotaloushankkeisiin ja mieti miten voit omassa liiketoiminnassa hyödyntää kiertotalouden tarjoaman potentiaalin.
- Laajenna tuote- tai palvelutarjontaa sisältämään kiertotalouteen pohjautuvia tuotteita tai palveluja.
- Aseta tavoitteita ja seuraa niiden edistymistä.
- Jaa rohkeasti tietoa parhaista käytännöistä ja viesti asiasta.
Kiertotalous itsessään ei ole tavoite, vaan ratkaisu, jota voidaan hyödyntää kaikilla toimialoilla ajasta ja paikasta riippumatta. Kiertotalous on siis kriittinen tekijä, joka tulee huomioida yritysten toiminnassa jo tänään, jotta voidaan varmistaa liiketoiminnan kestävyys ja jatkuvuus.
Kiertotalous toimii vuoden 2022 kattoteemana Swecon Urban Insight -raporteille. Tervetuloa mukaan kuulemaan lisää kiertotalousajattelustamme ja -hankkeistamme Suomesta ja maailmalta.
– Mia Andelin, Kestävän kehityksen johtaja, Sweco, mia.andelin@sweco.fi
Kirjoitus on julkaistu alunperin Tekniikka & Taloudessa 11.2.2022.