Ilmastonmuutosta pitää torjua kaikin mahdollisin keinoin, mutta rinnalle tarvitaan myös sopeutumissuunnitelma. Sellaisen on tehnyt vainnoin joka neljäs Euroopan kaupunki, todetaan Swecon tuoreessa Urban Insight -raportissa. Jotta tänä päivänä suunnittelemissamme kaupungeissa olisi turvallinen ja hyvä elää myös tulevaisuudessa, muuttuvan ilmaston vaikutukset on tunnistettava ja niihin on sopeuduttava ajoissa.
Sopeutuminen ei jää kiinni kyvystä tuottaa uusia ideoita ja ratkaisuja, sillä innovaatioita syntyy jatkuvasti. Haaste on varmistaa, etteivät suunnitelmat jää meidän suunnittelijoiden työpöydille. Avainasemassa on kokonaisvaltainen strateginen kaupunkisuunnittelu, joka lävistää kolme tasoa: ymmärryksen, suunnittelun ja toimeenpanon.
Ensinnäkin meidän on ymmärrettävä, minkälaisia haasteita kaupungit tulevina vuosina kohtaavat. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa infrastruktuuriin ja ekosysteemeihin? Minkälaisia kerrannaisvaikutuksia sillä on talouteen? Ymmärrystä muuttuvan ilmaston vaikutuksista kaupunkeihin voidaan lisätä esimerkiksi mallintamalla. Voi olla, että ymmärryksen seurauksena kaupunkisuunnittelu joiltakin osin muuttuu. Meillä pohjolassa rakentaminen on perustunut lämmittämiseen. Kun talvista tulee aiempaa lämpimämpiä ja kesistä kuumempia, voi jäähdytyksen tarve kaupungeissa kasvaa ja lämmityksen sitä vastoin vähentyä. Voimme ottaa oppia esimerkiksi Keski-Euroopasta, jossa ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt ovat jo kurittaneet meitä voimakkaammin. Kun reagoimme nyt, olemme askeleen edellä.
Ymmärrys ei yksin riitä, vaan karttunut tieto pitää valjastaa suunnittelun ja toimeenpanon välineeksi. Suurin sudenkuoppa on kokonaisvaltaisen ajattelun puute. Kaupunkisuunnittelu on pohjimmiltaan erilaisten intressien yhteensovittamista ja tässä ristitulessa pitää pystyä laatimaan suunnitelma, joka palvelee parhaiten isoa kokonaisuutta. Avainasemassa on tiedolla johtaminen. Jos päätetään lisätä kaupungin viherkattojen ja aurinkopaneeleiden määrää, on linjattava dataan perustuen, mihin tehdään viherkattoa ja mihin aurinkopaneeleita. Jos jokainen toimija optimoi vain omaa tonttiaan, voi käydä niin, että syömme edellytykset kokonaisvaltaisesti parhailta ratkaisuilta.
Toimeenpanossa olennaista ovat sääntely ja ohjaus. Vallitsevista siiloista ja käytänteistä on päästävä yli. Kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa ilmastossa meidän tulee arvioida ja muokata toimintatapojamme aiempaa nopeammin ja ketterämmin. Emme voi nojata enää vanhoihin tapoihin. Helsingin kaupungin Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoitestrategia on hyvä esimerkki toimivasta strategiasta. Se sisältää tavoitteiden lisäksi mittareita ja toimenpiteitä. Näin se ohjaa aidosti sekä suunnittelua että tekemistä.
Meillä Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat toistaiseksi olleet hitaita. Myös vähitellen muuttuvaan ilmastoon on kuitenkin varauduttava, koska sillä voi olla monisyisiä ja kumuloituvia vaikutuksia luonnon ekosysteemeihin, kaupunkiemme infrastruktuureihin ja talouteen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot voivat tulla kalliiksi, ellemme varaudu niihin nyt sopeuttamalla toimintaamme. Yhteisymmärrys ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä kaikkea suunnittelua ja rakentamista ohjaava strategia ovat pohja kestävälle kaupungille. Olkaamme edelläkävijöitä!
– Mikko Raninen, kaupunkisuunnittelun projektipäällikkö, Sweco
Kirjoitus on julkaistu alunperin Tekniikka & Taloudessa 12.11.2020.