Helsingin olympiastadionin kunnostaminen on loppusuoralla. Stadionilla on syksyllä suuren urheilujuhlan tuntua. Stadionin portit avautuvat urheilukansalle liki viiden vuoden tauon jälkeen. Avajaiset tulevat olemaan meille korjausprojektissa mukana olleille suuri ilon ja ylpeyden hetki.
Sweco on vastannut stadionin korjauksen ja laajennusosien rakennesuunnittelusta. Urakka alkoi osaltamme jo vuonna 2013. Alusta lähtien on ollut selvää, että hanke on erittäin vaativa. Remontin myötä stadionin katsomot on katettu, ravintola- ja palvelutilojen määrä kuusinkertaistuu sekä katsomon poistumisjärjestelyt ja turvallisuus paranevat. Stadionin alle on louhittu paljon tilaa uusille harjoittelu-, harraste- sekä muun muassa logistiikkatoiminnoille.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen kunnostaminen on ollut kestävä teko. Stadionin kunnostamisessa on huomioitu kestävä kehitys etenkin säilyttävän rakentamisen kautta. Turhat purkutyöt on pyritty välttämään ja vanhaa on kunnostettu mahdollisimman laajasti. Esimerkiksi alkuperäisiä betonirakenteita on vahvistettu hiilikuitunauhoilla ja perinteisillä teräsbetonivahvistusmenetelmillä. Säilyttävällä rakentamisella on vältetty myös hiilidioksidisyklin syntyminen.
Hankkeen massiivinen koko ja lukuisat yksittäiset huomioitavat asiat ovat tehneet siitä Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen. Swecolta on löytynyt projektiin huipputiimi. Projektista vastaavana rakennesuunnittelijana voin ylpeydellä ja levollisin mielin luottaa siihen, että suunnittelemamme tekniset ratkaisut ovat paitsi kestäviä, myös turvallisia, luotettavia ja hyvin optimoituja.
Emme olisi kuitenkaan onnistuneet ilman muita. Kiittäminen käy korjaushankkeeseen osallistunutta useasta yrityksestä ja tahosta koostuvaa porukkaa. Olemme kokoontuneet viikoittain suunnittelun, rakennuttajan ja urakoitsijan edustajien kanssa saman pöydän ääreen sopimaan seuraavista askelista. Helsingin kaupunki tilaajana on mahdollistanut sekä meille suunnittelijoille että toteuttajille tarvitsemamme resurssit ja mahdollisuuden tehdä työmme kunnolla. Kliseisin sanankääntein olemme puhaltaneet yhteen hiileen ja takoneet raudan ollessa kuuma.
Stadionin uusissa katosrakenteissa on kolme miljoonaa kiloa terästä. Katoksen terästuista jokainen on omanlaisensa. Niiden suunnitteluun on hyödynnetty uusia teknologisia mallinnusohjelmia. Ilman niitä suunnittelu- saati toteutustyö ei olisi ollut mahdollista, ainakaan tässä aikataulussa.
Remontin myötä stadionista kehkeytyy kansainvälisten suurtapahtumien vaatimukset täyttävä monitoimiareena, jolla voidaan järjestää konsertteja, jalkapallo-otteluita ja monia muita tilaisuuksia. Stadion tulee elämään ja hengittämään aktiivisesti joka päivä myös suurtapahtumien ulkopuolella. Stadionin keskeisellä sijainnilla on suuri merkitys käytettävyyden ja ennen kaikkea kestävän kaupunkikehityksen kannalta. Stadionille pääsee jatkossakin kätevästi julkisilla kulkuvälineillä tai esimerkiksi hyppäämällä rautatieasemalla kaupunkipyörän selkään.Elävän ja helposti saavutettavan kaupunkikulttuurin kannalta on hienoa, että monitoimiareena sijaitsee keskeisellä paikalla.
Liki jokaisella suomalaisella liittyy stadioniin roppakaupalla muistoja. Nyt on aika tehdä niitä lisää.
Jaakko Yli-Säntti, Asiantuntijapalveluiden toimialajohtaja, Sweco
Tutustu myös aiempiin blogeihini: