Vesihuollon omaisuudenhallinnan tavoite on selkeä: puhtaan veden saatavuus sekä jäteveden poisjohtaminen ja puhdistaminen kuluttajille, kotitalouksille ja teollisuudelle luotettavasti ja huoltovarmasti. Siksi on siirryttävä verkoston rakentamisesta, operoinnista ja ylläpidosta kattavaan verkosto-omaisuuden hallintaan.
Vaikka Suomen vesihuolto on hyvällä tasolla ja suomalainen vesijohtovesi on laadultaan EU-maiden kärkitasoa, verkostojen kasvava saneeraustarve lisäävät kuitenkin huolta vesihuollon toimintavarmuudesta ja laadusta tulevaisuudessa.
On arvioitu, että Suomessa jätevesiverkostosta 12 % ja vesijohtoverkostosta 6 % on erittäin huonossa kunnossa. Valtioneuvoston kanslian julkaiseman selvityksen mukaan Suomen vesihuollon toimivuus voidaan turvata parhaiten kehittämällä vesihuoltolaitosten tiedonhallintaa sekä varmistamalla suunnitelmallinen saneeraus ja vesihuollon riittävät resurssit.
Omaisuudenhallinnan tulisi kattaa käyttöomaisuuden koko elinkaari järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Parhaimmillaan se parantaa toimintavarmuuden lisäksi kustannustehokkuutta. Harmillisen usein se vain jää suunnitelmaksi, joka listaa tulevat työvaiheet muutaman seuraavan vuoden ajalle.
Reaktiivisesta ylläpidosta siirryttävä ennakoivaan tiedonhankintaan
Verkoston ylläpito on monessa tapauksessa tällä hetkellä haavojen paikkailua. Korjaus- ja saneeraustoimenpiteet suoritetaan vasta vikojen tai häiriöiden esiintyessä.
Siirtyminen verkoston proaktiiviseen ylläpitoon tulee olla tavoite jokaisella vesihuoltolaitoksella. Tämä sisältää sen, että verkoston mallinnuksen, reaaliaikaisen seurannan, laskennallisten arvioiden ja kunto- ja häiriötietojen pohjalta voidaan määrittää kunnossapitotoimenpiteitä käyttöomaisuudelle ennen varsinaisen käyttöiän päättymistä. Se vaatii hyvälaatuista ja tarkkaa tietoa sekä tiedon hyödyntämistä.
Vanha suunnittelijan viisaus pätee tässäkin: Mitä enemmän tietoa, sitä tarkempia oletuksia voidaan tehdä. Tällöin saneerauksen ja ylläpidon tarpeen määrä ja ajankohta tarkentuu.
Hyvän omaisuudenhallinnan ja johtamisen perustana tulisi olla hyvä tieto omaisuudesta ja sen kunnosta. Tämän tiedon puute on tällä hetkellä suurin haaste ja asian kuntoon saattaminen suurin työsarka Suomen vesihuollossa.
Tiedolla johtaminen pitäisi olla myös vesihuollon työkalu: omaisuudenhallinta saatava osaksi laitoksen johtamista
Suoraan sanottuna heikoista johtokartoista ja summittaisesta saneerauksesta tulee päästä suunnitelmalliseen omaisuudenhallintaan.
Omaisuudenhallinnan tulee olla osana laitoksen johtamista, mikä tuo suunnitelmallisuutta pitkällä aikavälillä koskien uudis- ja korvaavaa rakentamista, ylläpitotoimia, saneerausta sekä kaiken tämän rahoittamista. Varsinkin pienillä laitoksilla tiedon hankkimista ja kehitettävää riittää, mutta alkuun kannattaa lähteä pienin askelin.
Suuntaa antavakin yleiskuva verkoston tilanteesta auttaa haarukoimaan vuosittaista kustannustarvetta, auttaa lyhyen ja pitkän välin taloussuunnittelua ja nostaa esille asioita, jotka voidaan ottaa lyhyen aikavälillä suunnitelmiin ja kehityskohteisiin. Aina ei kannata haukata liian isoa palaa kerrallaan.
Tähän kannattaa ottaa avuksi kumppani, jolla on pitkä historia laitosten johtokartta-aineistojen hallinnasta, verkoston saneeraustarveselvityksistä ja saneerausohjelmista sekä taksaselvityksistä ja taloussuunnitelmista.
Antti Ryynänen, vesihuollon sektorijohtaja, Sweco, antti.ryynanen@sweco.fi