Liikkumisen nopeus paikasta toiseen on viimeisen sadan vuoden aikana noussut huomattavasti, mutta päivittäiseen matkustamiseen keskimäärin käytetty aika on pysynyt vakiona. Joskus hitaampi kulkuneuvo kannattaa – Helsingissä kaupunkipyörät ovat vähentäneet arkiseen matkustamiseen käytettyä aikaa. Miten tämä on mahdollista?
Maaliskuussa julkaistu Urban Insight -raporttimme nostaa esiin matka-aikabudjetin staattisuuden. Ihmisillä on tietty päivittäinen matka-aikabudjetti, joka pysyy lähes muuttumattomana vuodesta toiseen, ainakin keskiarvoisesti. Suomessa ihminen käyttää päivässä keskimäärin 70 minuuttia matkustamiseen. Helsingin seudulla vastaava luku on 80 minuuttia, kertoo tuore Liikenneviraston henkilöliikennetutkimus.
Usein liikennehankkeita perustellaan lasketuilla aikasäästöillä. Houkuttelevaksi aikasäästöt tulevat etenkin, kun ne käännetään yhteiskunnan kannalta rahaksi. Kun ihmisen matka-ajasta voidaan nipistää palanen, jää esimerkiksi tuottavalle toiminnalle ja kuluttamiselle enemmän aikaa vuorokaudessa. Tähän oletukseen perustuukin Liikenneviraston (2015) ohjeen matka-aikasäästön arvon laskenta. Auton ratissa tai pyörän selässä ihminen ei tuota muuta kuin hiilidioksidipäästöjä ja paksumpia reisiä.
Raporttimme kuitenkin huomauttaa, ettei säästynyt matka-aika siirry suoraan muihin aktiviteetteihin, kuten työssäkäyntiin, nukkumiseen, kodin hoitoon tai harrastuksiin.
Sen sijaan säästynyt aika esimerkiksi työmatkassa tarkoittaa lisääntynyttä vapaa-aikaa, joka tarkoittaa usein uusia matkoja. Ehkä harrastaminen on jäänyt vähälle, kun ei vapaa-ajalla ehdi matkata tennishallille ja nyt säästyneen ajan vuoksi se muuttuukin mahdolliseksi. Ja näin säästynyt aika työmatkassa korvautuu vapaa-ajan matkalla. Tämä ei tietenkään muuta säästöjä esimerkiksi työmatka-ajoissa turhiksi, vaan päinvastoin. On kuitenkin hyvä huomata, että aikasäästöjen hyötyä ei voida mitata suoraviivaisesti.
Joka tapauksessa, moni helsinkiläinen on ollut kesästä 2016, ja vielä useampi kesästä 2017, asti iloinen uusista keltaisista ja myös aikaa säästävistä fillareista kaupungissa. HSL:n kaupunkipyöräpalvelun asiakaskyselystä (2017) nimittäin selvisi, että 70 % vastaajista koki saaneensa aikasäästöjä kaupunkipyöristä. Mistä kaupunkipyörien aikasäästöt sitten syntyvät? Jotta tätä voidaan pohtia, täytyy selvittää, minkä kulkumuodon kaupunkipyörät ovat korvanneet.
HSL:n asiakaskyselyyn vastanneista 25 % ilmoittaa korvanneensa kävelymatkan kaupunkipyörillä. Noin 55 % taas kertoo korvanneensa joukkoliikennematkan, 13 % matkan omalla pyörällä ja 5 % matkan henkilöautolla. Kaupunkipyörät tuskin säästävät aikaa omalla pyörällä polkemiseen nähden. Syyt korvaamiseen löytynevätkin järjestelmän joustavuudesta ja omistamisen ongelman kaikkoamisesta.
Kaupunkipyörien aikasäästöt joukkoliikennematkoihin nähden syntyvät joko korvaamalla tai täydentämällä joukkoliikennematka. Joukkoliikenteen korvaajana kaupunkipyörien nopeus perustuu aikatauluttomuuteen ja joustavuuteen. Joukkoliikenne on sidottu reitteihinsä, kun taas pyöräillä voi käytännössä missä tahansa. Esimerkiksi puistot ja muut viheralueet voivat toimia hyvinä oikoreitteinä. Konkreettinen esimerkki Helsingistä löytyy Vallilan laaksosta. Mapple.fi -sivuston mukaan matka Arabian kauppakeskuksesta Pasilan asemalle kestää julkisella liikenteellä ruuhka-aikaan keskimäärin noin puoli tuntia, siis kauemmin kuin Helsingin keskustaan. Kaupunkipyörällä Vallilan laakson puistoalueen läpi sama matka taitettiin kaudella 2017 keskimäärin 12 minuutissa.
Joukkoliikenteen täydentäjänä kaupunkipyörä voi puolestaan säästää matkaajan aikaa auttamalla viimeisen kilometrin ongelman kanssa. Ongelmalla tarkoitetaan joukkoliikennematkojen alku- ja loppupäässä taitettavaa matkaa, kun kohde ei ole aseman tai pysäkin läheisyydessä. Niin sanottu ongelma syntyy silloin, kun matka on pitkä käveltäväksi mutta lyhyt joukkoliikennematkaksi. Helsingin kaupunkipyöräpalvelun hankesuunnitelmassa (2014) ongelma kuvattiin havainnollisesti: bussipysäkiltä voi päästä kotiin jopa lähemmäs 10 minuuttia nopeammin kaupunkipyörällä kuin kävellen.
Nykyisin matka-ajoissa on opittu huomioimaan koko matkaketju ovelta ovelle asti. Matka-aikaan siis huomioidaan käytännössä kaikki siitä asti, kun nouset kotisohvalta ja kuljet pysäkille. Kaupunkipyörien etu syntyykin siitä, ettei sinun tarvitse sopeuttaa lähtöäsi määrättyyn aikatauluun eikä varata aikaa pysäkillä odotteluun. Sakari Jäppisen vuonna 2012 valmistuneessa Pro gradu -tutkielmassa tätä aikasäästöä kutsutaankin oivallisesti torkkuindeksiksi. Voit siis herätä aamulla myöhemmin matkaan, kun voit välttää sekä turhan odottelun kotona että liian aikaisen saapumisen perille.
Kaupunkipyörien suhde yksilöiden matkoihin ja matkaketjuihin on tämän katsauksen perusteella hyvin moniulotteinen. Pyöristä on tutkimusten mukaan hyödytty monella tapaa, aikasäästöt niistä yhtenä keskeisimpänä. Tämän hyvin rationaalisen ja kvantitatiivisen perustelun lisäksi moni lienee käyttäneen osan päivän matka-aikabudjetistaan pyörän selässä aivan muista syistä, jotkut ehkä mukavuuden, toiset liikunnan ja kolmannet ympäristöystävällisyyden takia. Ainakin kaupunkipyörät ovat tulleet jäädäkseen osaksi kaupunkilaisten kulkutapoja, se on varma.
Mikko Raninen, Liikennesuunnittelun projektipäällikkö, Sweco